Valtioneuvosto asetti 15.04.1926 komitean harkitsemaan tylsämielisten ym. sterilointia koskevaa kysymystä.
Tehtävänä oli selvittää, pitäisikö maahan saada laki, joka mahdollistaisi tylsämielisten, mielisairaiden ja kaatuma- tautisten steriloimisen sosiaalisista ja yleisinhimillisistä syistä ja myönteisessä tapauksessa myös laatia lakiehdotus.
Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin oikeusneuvos Walter Andersin ja jäseniksi E.(dvard) J.(ohan) Horelli, A.(rne) J.(ohannes) Palmén ja Harry Federley.
Komitean jäsenistö edusti vankkaa asiantuntemusta.
E.J. Horelli oli vuonna 1926 Nikkilän mielisairaalan ylilääkäri ja vuonna 1928 hänestä tuli lääkintöhallituksen lääkintö- neuvos ja sairaalaosaston päällikkö sekä vankeinhoito- laitoksen ylilääkäri. A.J. Palmén puolestaan on Kuopion lääninsairaalan ylilääkäri. Harry Federley on perinnöllisyys- tieteen ylimääräinen professori Helsingissä, lajissaan maamme ainoa ja johtaa myös yliopiston perinnöllisyys- tieteen laitosta.
Federley on tunnettu rotuhygieenikko. Hänen uransa oli alkanut perhostentutkijana. Väitöskirjan (1906) jälkeen hän kiinnostui kromosomeista. Ratkaiseva sysäys perinnöllisyys- tieteeseen erikoistumiselle oli Saksaan suuntautunut vuoden kestänyt opintomatka syksystä 1910 alkaen. Matkallaan hän tutustui myös rotuhygieniaan. Palattuaan kotiin hän alkoi luennoida perinnöllisyysoppia. Vuonna 1915 hänen eläin- tieteen dosentuurinsa muutettiin omasta hakemuksesta genetiikan dosentuuriksi. Vuodesta 1923 Federley on ollut genetiikan henkilökohtainen ylimääräinen professori Helsingin yliopistossa: henkilökohtaisen professuurin myötä perinnöllisyystieteestä tuli oma erillinen tutkintoaine. Federleyn antaman perinnöllisyystieteen opetuksessa rotuhygienia nivottiin ihmisgenetiikan opetukseen. Opiskelijoiden saatavilla oli lisäksi ajantasainen ja mittava kokoelma alan perusteoksia ja aikakauslehtiä. Federley toimi rotuhygienian kentällä myös erityisesti Florinin komiteassa ja Samfundet Folkhälsan i Svenska Finlandissa.
(Markku Mattila)