Hyökkäämättömyydestä ja riitojen rauhanomaisesta ratkaisusta Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton kesken tehty sopimus
Suomen Tasavallan Presidentti toiselta ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Toimeenpaneva Keskuskomitea toiselta puolen,
tahtoen edistää yleisen rauhantilan säilymistä,
siinä vakaumuksessa, että alla olevien velvoitusten asetta- minen ja kaikkien Suomen ja Sosialististen Neuvostotasa- valtain Liiton välillä ehkä sattuvien riitojen rauhanomainen ratkaisu on molempien korkeiden sopimuspuolten etujen mukaista ja on edistävä hyvän naapuruuden ja ystävällisten suhteiden kehitystä molempien maiden kesken,
selittäen, ettei mikään sopimuspuolten aikaisemmista kansainvälisistä sitoumuksista ole esteenä niiden keskinäis- ten suhteiden rauhalliselle kehitykselle eikä ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa,
haluten vahvistaa ja täydentää 27 päivänä elokuuta 1928 tehtyä sodan hylkäämistä tarkoittavaa yleissopimusta,
ovat päättäneet tehdä seuraavan sopimuksen.
...
1 artikla
1. Korkeat sopimuspuolet takaavat molemminpuolisesti loukkaamattomiksi Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton väliset nykyiset rajat sellaisina, joiksi ne on vahvistettu Tartossa 15 päivänä lokakuuta 1920 tehdyssä rauhansopimuksessa, joka pysyy niiden välisten suhteiden järkkymättömänä perustana, ja sitoutuvat kumpikin puolestaan pidättymään kaikesta hyökkäyksestä toista sopimuspuolta vastaan.
2. Hyökkäyksenä on pidettävä jokaista väkivaltaista tekoa, joka loukkaa toisen korkean sopimuspuolen maa-alueellista eheyttä ja koskemattomuutta tai valtiollista riippumatto- muutta, vaikka se olisi suoritettu sotaa julistamattakin ja välttämällä sodan tunnusmerkkejä.
...
2 artikla
1. Jos toinen korkeista sopimuspuolista joutuu yhden tai useamman kolmannen valtion taholta hyökkäyksen kohteeksi, sitoutuu toinen korkea sopimuspuoli noudattamaan puolueettomuutta koko selkkauksen ajan.
2. Jos toinen korkeista sopimuspuolista ryhtyy hyökkäykseen kolmatta valtiota vastaan, voi toinen korkea sopimuspuoli sanoa irti tämän sopimuksen ilman ennakkoilmoitusta.
3 artikla
Kumpikin korkea sopimuspuoli sitoutuu olemaan osallistu- matta sopimuksiin tai välipuheisiin, jotka ovat avoimesti vihamielisiä toista sopimuspuolta vastaan sekä muodolli- sesti taikka asiallisesti ristiriidassa tämän sopimuksen kanssa.
4 artikla
Tämän sopimuksen edellisissä artikloissa mainitut velvoi- tukset eivät voi missään tapauksessa järkyttää eivätkä muuttaa niitä kansainvälisiä oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka korkeille sopimuspuolille johtuvat ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tehdyistä sopimuksista tai ottamistaan velvoituksista, sikäli kuin ne eivät ole hyökkäysluontoisia ämän sopimuksen tarkoittamassa merkityksessä.
5 artikla
Korkeat sopimuspuolet ilmoittavat aina pyrkivänsä ratkaise- maan kaikki välillänsä ehkä syntyvät riidat, olivatpa ne mitä laatua tai alkuperää tahansa, oikeudenmukaisuuden hengessä ja tahtovansa käyttää niiden ratkaisuun yksin- omaan rauhallisia keinoja. Sitä varten korkeat sopimus- puolet sitoutuvat alistamaan kaikki riidat, joita tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen niiden välillä ehkä syntyy ja joita ei kohtuullisessa ajassa ole saatu tavallista diplomaattista tietä selvitetyiksi, sovittelumenettelyyn sovittelulautakunnassa, minkä oikeudet, kokoonpano ja toiminta määrätään erityisessä lisäsopimuksessa, joka on oleva tämän sopimuksen oleellisena osana ja jonka korkeat sopimuspuolet sitoutuvat solmimaan Iyhimmän mahdollisen ajan kuluessa sekä joka tapauksessa ennen tämän sopimuk- sen ratifiointia. Sovittelumenettelyä on käytettävä niissäkin tapauksissa, joissa riita koskee jonkin korkeiden sopimus- puolten välisen sopimuksen soveltamista tahi tulkintaa ja erikoisesti kysymyksen ollessa, siitä, onko molemminpuolista hyökkäämättömyysvelvoitusta loukattu vai ei.
...
8 artikla
Tämä sopimus on oleva voimassa kolme vuotta. Ellei kumpi- kaan korkeista sopimuspuolista ole sitä vähintään kuusi kuukautta ennen tämän ajan umpeen kulumista sanonut irti, niin sen on katsottava tulleen itsestään pitennetyksi uudeksi kaksivuotiskaudeksi.
9 artikla
Tämä sopimus on tehty kahtena alkuperäisenä ranskan- kielisenä kappaleena Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1932.
Tämän vakuudeksi valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja kiinnittäneet siihen sinettinsä.
A. S. Yrjö-Koskinen
J. Maisky