Keisarillinen kirje yhteisen kansan velvollisuudesta kyyditä sotaväenkomennuskuntia ja kuinka kyyti on tilattava ja käytettävä sekä yhteinen kansa palkittava, annettu 26 p:nä Elokuuta 1824.
Sittenkuin meidän tykönämme kysymys alamaisuudesta on nostettu siitä, että Suomen Suuriruhtinaanmaassakin noudatettaisiin mitä Ministerikomitean antaman ja Meidän 15 p:nä viimekulunutta Maaliskuuta armollisimmasti vahvistaman mietinnön mukaan Venäjän Keisarikunnassa siitä on säätty, että asujamet maalla ovat velvolliset sotaväen asemapaikkoja muutettaissa taikka muutoin kun rykmentit, pataljonat tahi komennuskunnat ovat marssilla, kyytirahaa saamatta, antamaan niin monta kyytihevosta, kuin paitsi kruunun hevosia siihen tarvitaan; ja tässä tutkintomme alaiseksi on tullut, että sanottua velvollisuutta, Suomessa voimassa olevia asetuksia vastaan, ei voida sen asukkaille ilman erinäistä palkintoa määrätä, niin tahdomme toistaiseksi ja siksi että toisin säädetään tämän kautta armossa määrätä: että kun Suomen asukkailta, jonkun marssilla olevan maahan sijoitettuun sotaväkeen kuuluvan suuremman tahi vähemmän sotajoukon perille saattamista varten asianmukaisessa järjestyksessä tilataan ne hevoset, jotka välttämättömästi vaaditaan yli sen hevosluvun, jonka kruunu mainittua tarkoitusta varten kustantaa, niin pitää kyyditseväin siitä nauttia maksoa Suomen sotilaskassasta sen mukaan kuin kruununkyydistä määrätty on; jonka ohessa Me tämän toimeenpanemisesta ja tarpeellisesta peräänkatsomisesta olemme tahtoneet säätää niinkuin seuraa:
1:ksi Tulee Kuvernöörien asianomaisen sotaväenpäällikön tilauksesta, joka aina on annettava vähintänsä kaksi viikkoa ennen tarvetta, paitsi kun matkaavat sotajoukot avonaisella käskykirjalla muista lääneistä tulevat sekä kyytiä likimmäiseltä kruununpalvelijalta tilaavat, käskeä paikkakunnan kruununpalvelijoita hankkimaan tilaisuutta varten anotut tarvittavat hevoset ja pitää huolta siitä, että kumminkin joku kruununpalvelijoista välttämättömästi seuraa transporttia, sekä pitääksensä tarpeellista järjestystä kyytimiesten kesken, että myös peräänkatsoaksensa, ettei millekään hevoselle panna suurempaa painoa kuin kolmenkymmenenkahden ja kolmenkymmenenkahdeksan Ruotsin leiviskän välillä, niinkuin Meidän armollinen kiertokirjeemme 4 p:ltä Heinäkuuta 1811 tämän suhteen määrää, taikka että, sairaita sotamiehiä kuljetettaissa, korkeintaan kolme (3) miestä ajaa kullakin hevosella; ja pitää matkaavan sotaväen päälliköltä vaadittaman kuitti, johon on pantu kyydissä käytettyin hevosten lukumäärä, paikka jossa ne vastaanotettiin ja kyytihollin pituus, missä tilaisuudessa ja minkälaista trossia eli painoa varten sekä kenen määräyksestä kyyti on tilattu, joka kuitti, varustettu transporttia seuraavan kruununpalvelijan kirjallisella tiedolla hevosten lukumäärästä ja hollin pituudesta, asianomaiselle Kuvernöörille kohta lähetetään.
2:ksi Saatuansa kuitit tehdystä kyydistä, ovat Kuvernöörit velvolliset määräämään Lääninräntteristä edeltäpäin maksettavaksi yhteiselle kansalle samain kuittien mukaan tulevan kyytirahan ja asianomaisten kruununvoutien kautta pitää huolta siitä että kyyditsijät tulevat maksetuiksi; jonka perästä sanotut kuitit joutuisimmasti lähetetään Suomen Kenraalikuvernöörille, joka ne tutkii ja Kuvernööreille takaisin lähettää, niin että edeltäpäin ulosannettu raha voidaan tilikirjoihin kuitattavaksi ilmoittaa.