"Terijoen hallituksen" ja Neuvostoliiton välinen sopimus 2.12. Moskovan radion 3.12. klo 22.50 antaman selostuksen mukaan:
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistö toi- saalta ja Suomen kansanvaltainen hallitus toisaalta vakuu- tettuina siitä, että nyt, kun Suomen kansan sankarillisella taistelulla ja Neuvostoliiton punaisen armeijan ponnistuksel- la tulee likvidoiduksi se varsinainen sodanpesäke, minkä entinen rahavaltainen hallitus Suomessa oli luonut Neuvostoliiton rajalla imperialististen valtojen hyväksi, ja
kun Suomen kansa on muodostanut oman kansanvaltaisen tasavallan, joka kokonaan nojaa kansan kannatukseen, on tullut aika saattaa voimaan hyvät ystävyyssuhteet maittem- me välillä ja yhteisin voimin turvata valtioittemme turvalli- suus ja koskemattomuus,
katsoen, että on tullut aika toteuttaa Suomen kansan vuosi- sataiset toiveet Karjalan kansan jälleen yhdistämisestä sille sukua olevan Suomen kansan kanssa liittäen se yhtenäiseen Suomen kansaan, sekä myöskin
pitäen silmällä suotuisaa ja molempien sopimuspuolten etuja vastaavaa rajakysymyksen järjestelyä, varsinkin Leningradin ja Suomen etelärannikon turvaamista,
tarkoituksella lujittaa vuoden 1920 lokakuun 23. päivän (vanhaa lukua) rauhansopimuksen henkeä ja perusasetta- muksia, sopimuksen, joka perustuu toisen puolen valtiollisen riippumattomuuden ja sen sisäisiin asioihin sekaantumatto- muuden molemminpuoliseen tunnustamiseen,
ovat katsoneet välttämättömäksi solmia keskenään allaole- van keskinäisen avunannon sopimuksen Neuvostoliiton ja Suomen kansanvaltaisen tasavallan välillä ja nimittäneet tätä tarkoitusta varten valtuutetuikseen
Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistö:
V. Molotovin, kansankomissaarien neuvoston puheenjoh- tajan ja Neuvostoliiton ulkoasiainkomissaarien neuvoston puheenjohtajan ja Neuvostoliiton ulkoasiain kansankomis- saarin,
Suomen kansan hallitus:
O. W. Kuusisen, Suomen hallituksen puheenjohtajan ja Suomen ulkoasiainkomissaarin,
jotka valtuutetut esitettyään kumpikin valtakirjansa, jotka myönnettiin laadituiksi asian vaatimaan muotoon ja olevan asianmukaisessa järjestyksessä, ovat sopineet seuraavaa:
---
1. artikla koskee Neuvosto-Karjalan alueitten, joitten pinta- ala kohoaa 70 000 neliökilometriin, liittämistä Suomen kansanvaltaisen valtioalueen yhteyteen. Raja säädetään Neuvostoliiton ja Suomen kansanvaltaisen tasavallan välillä jo valmiiksi laaditun kartan mukaan. Toisaalta Suomi ilmoit- taa suostuvansa jonkin verran siirtämään rajaa Leningradis- ta pohjoiseen päin Karjalan Kannaksella luovuttaen 3 970 neliökilometrin suuruisen alueen, josta Neuvostoliitto korvaa Suomelle Karjalan Kannaksella olevien, Neuvostoliitolle siirtyvien rautatienosien arvon 120 miljoonalla markalla.
2. artikla. Suomi ilmoittaa suostuvansa
a) vuokraamaan Neuvostoliitolle 30 vuoden ajaksi Hangon niemimaan ja sitä ympäröivän merialueen 5 mailin säteellä etelään ja itään ja 3 mailin säteellä länteen ja pohjoiseen siitä sekä joukon etelä- ja itäpuolelta liittyviä saaria jo laaditun kartan mukaisesti siellä sellaisen sotilaallisen meritukikoh- dan luomista varten, joka pystyy suojelemaan hyökkäyksiltä Suomenlahdelle, Suomen ja Neuvostoliiton turvallisuuden takaamiseksi, jolloin meritukikohdan suojelemistarkoituk- sessa Neuvostoliitolle myönnetään oikeus pitää siellä omalla kustannuksellaan tarkoin rajoitetun määrän maa- ja ilma- sotavoimia, joiden korkein lukumäärä määrätään erikoisella sopimuksella,
b) myymään Neuvostoliitolle Suomenlahdella olevat saaret: Suursaaren, Seiskarin, Lavansaaren, Tytärsaaren, pienen ja suuren Koiviston sekä Suomelle kuuluvat osat Kalastajasaa- rennon ja Keskisaarennon niemimaista Pohjoisen Jäämeren rannikolla sovitusta 300 miljoonan markan hinnasta.
3. artikla: Neuvostoliitto ja Suomen kansanvaltainen tasa- valta sitoutuvat antamaan toisilleen kaikenlaista apua, siihen luettuna myöskin sotilaallinen apu siinä tapauksessa, että minkä tahansa Euroopan valtion taholta hyökätään tai uhataan hyökätä Suomen alueen kautta Neuvostoliittoa vastaan.
4. artiklan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat olemaan solmiamatta mitään sellaisia liittoja tai osallistumasta mihinkään sellaisiin ryhmityksiin, jotka ovat suunnatut toista sopimuspuolta vastaan.
5. artikla: Sopimuspuolet ovat sopineet solmiavansa lähim- män ajan kuluessa kauppasopimuksen ja kohottavansa vuotuista tavaranvaihtoa kummankin maan välillä huomat- tavasti korkeammalle vuoden 1927 tavaranvaihtoa, jolloin se oli saavuttanut korkeimman määrän, 800 miljoonaa markkaa.
6. artiklassa Neuvostoliitto sitoutuu huokealla ehdolla auttamaan Suomen kansanarmeijaa aseistuksella ja muilla sotatarpeilla.
7. artikla: Tämän sopimuksen voimassaoloaika siltä osalta, joka koskee keskinäisen avunannon sitoumuksia Neuvosto- liiton ja Suomen kansanvaltaisen tasavallan välillä - artiklat 3-5 - on 25 vuotta, jotapaitsi, ellei vuotta ennen mainitun määräajan umpeenkulumista kumpikaan sopimuspuoli katso välttämättömäksi sanoa irti tähän sopimukseen sisältyviä määräajaksi tehtyjä päätöksiä, niin nämä päätökset auto- maattisesti säilyttävät voimansa vielä seuraaviksi 25 vuodeksi.
---
Tämä sopimus on laadittu kahdessa alkuperäisessä kappaleessa venäjän ja suomen kielellä Moskovan kaupungissa joulukuun 2. päivänä 1939.
Allekirjoittajina:
O. W. Kuusinen V. Molotov.
(Väinö Tanner: Olin ulkoministerinä talvisodan aikana.)