Tanssikiellon osittain kumouduttua löivät uudet muotitanssit läpi. Erityisesti conga ja jitterbug olivat suosittuja. Ilmoi- tuksissa mainittiin kyseiset tanssit usein erikseen, yleisön osastoilla niitä sekä kehuttiin että haukuttiin. Tanssien ilmiselvä seksuaalinen lataus sai monet varpailleen.
Nimimerkki "Tanssin ystävä" jitterbugista:
"Mutta tämä korvia särkevä mielipuolinen, ulvova ja rämisevä bugi-fugi - voiko sitä enää tanssiksi kutsua? Ei, varmasti ei ja tuhatkertaa ei. Miksi ei sen tanssimista jo siveellisyys-syistä kielletä, viehän se jo rappeutuneen taiteilija-pitkätukkais-nuorison hurmahenkisen apinan asteelle, jota ihminen sitä tanssiessaan huolestuttavassa määrässä muistuttaa ja saattaa eteemme kysymyksen: Onko ihminen sittenkin polveutunut apinasta?"
Pakinoitsija Olli:
"Yhdistyksen r.y. innokas puheenjoht. hra huvilanomista- jattaren puoliso Torsti Kähärä esitti laajakantoisesti syväluotaavan esitelmän 'tanssin turmiollisuudesta'... ikävähkönä varjokohtana vaan, että yleisöä tätä kuunte- lemaan oli saapunut vaan kovasti vähänläntäisesti eli n.
6 henkeä... Jotenka toimeenpanostikin tanssinvastustamis- yhdistys r.y. uudisointitilaisuuden hra huvilanomistajattaren puoliso Torsti Kähärän esitelmästä 'tanssin turmiollisuudes- ta' ja mainosti että lopuksi on kokoillan repäisevät tanssit swingausorkesteri cucculurun sästyksellä ja liukas lattia aina soi.
Tulikin nyttemmin väkeä enemmän kuin Seurahuoneen suureen saliin mahtui ja liput meni loppuun kesken. Olihan- han tämä niin jymy menestys että Tanssinvastustamis- yhdistys r.y. sittemmin on... päättänyt tästälähin aina joka lauvantai-ilta pitää hra Kähärän esitelmän 'tanssin turmiollisuudesta' yleisölle koko illan tanssin kera. Ja on yhdistyksen jäsenistön kesken pistetty tätä vasten oikein swingausorkesterikin pystyyn."
Hallitus teki marraskuun alussa Eduskunnalle esityksen leimaverolain muuttamisesta. Valtiovalta kantoi huolta siitä, että tanssiaiset yhä enenevässä määrin syrjäyttivät "henkisesti rakentavampia" ohjelmallisia viihdytystilaisuuk- sia. Tarkoituksena oli paitsi kerätä valtiolle rahaa, myös tukea verotustoimenpitein "rakentavampien" ohjelmallisten iltamien järjestämistä. Pelkkien tanssitilaisuuksien leimavero tuli nostaa 40 prosentista 50 prosenttiin pääsymaksusta.
Eduskunnassa hallituksen esityksen pohjalta käytyä keskustelua leimasivat valistukselliset äänenpainot.
Edustaja Viljo Rantalan (sd.) mukaan laista oli hyötyä valtion tulonsaannin ohella myös "silmälläpitäen... sitä suoranaista tanssivillitystä, joka nyt on vallannut maan ja jonka hillitsemiseksi siis olisi toivottavaa joitakin toimenpiteitä". Tanssiaisten verotuksen korottaminen johti Rantalan mukaan siihen, että yhdistykset järjestäisivät yhä enemmän verosta vapaita ohjelmallisia iltamia. Tanssivero tulkittiin myös ylellisyysveroksi. Sitä tuli korottaa, koska tärkeitten kulutustavaroittenkin veroa oli korotettu.
Penna Tervo (sd.) katsoi tanssiaisten olevan "jokseenkin yksinomaan tanssiorkesterien liikehommaa". Hänen mukaansa orkesterit olivat ostaneet järjestöjen nimiä ja sitten niiden nimissä järjestäneet tanssi-iltamia antaen järjestölle pienen maksun. Veron korottaminen poistaisi orkesterien "busineksen" alalta.
Kansanedustaja, pappi Johannes Virtanen (kok.) totesi:
"Mitä tulee täällä mainittuihin 'orkestereihin', ne kulkevat maaseudullakin, niitä on allapeet ja dallapeet jos minkä- laisia. Ne kulkevat maaseudulla tanssittamassa nuorisoa ja vetämässä tavattoman suuria tuloja. On aivan oikein, että ne saavat myös jotakin valtiolle maksaa."
Kansanedustaja Johan Tolonen:
"Haluan mainita, että maaseudullakin on sellaisia kyläkuntia, joissa myöskin halutaan nähdä joku ilonpilkahdus tässä murheen maailmassa, ja jos nyt tanssivero vielä korotetaan 40%-50%:een, niin silloin ei kannata julkisia tansseja enää pitää. Puolet kun otetaan valtiolle, sitten huomattavan suuri osa soittajille, valo ja muut kulut maksetaan, niin toimeen-panijoille ei jää enää toimipalkkiota, tai t.s. yhdistykselle ei mitään. Näinollen siis julkisten tanssien toimeenpano loppuu. Tästä on seurauksena (Keskustasta: Se on oikein). Te huudatte: 'se on oikein', mutta te ette satu tietämään sitä, että ne ihmiset kuitenkin tanssivat ja nurkkatanssien luku lisääntyy ja millään poliisivoimalla te ette, kuulkaas hyvät herrat, voi sitä estää. (Keskustasta: Kyllä). No voi hyvänen aika (Eduskunnassa hilpeyttä). Minä toivon, että suuri valiokunta siirtää tämän asian entiselle linjalle, että onneton pimeä maaseutukin saisi edes kerran vuoteen toimeenpanna pienet lailliset tanssiaiset laittomien sijasta."
(Sakari Pesola: Tanssikielloista lavatansseihin.)