Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
1 luku. Yleiset säännökset
1 §. Tämän lain mukaan annetaan maata siirtoväkeen kuuluvalle henkilölle, sotainvaliidille, sotaleskelle ja hänen perheelleen, sotaorvoille sekä rintamasotilaalle, jotka ovat Suomen kansalaisia.
Jäljempänä 31 ja 32 §:ssä mainituissa tapauksissa annetaan tämän lain mukaan maata myös muille kuin 1 momentissa mainituille Suomen kansalaisille, jos he elättävät itsensä kokonaan tai pääasiallisesti ruumiillisella työllä tahi ovat taloudellisesti samanvertaisia.
2 §. Maata otetaan kullakin paikkakunnalla lähinnä valtion maasta sekä hankitaan maan vapaaehtoisen hankkimisen järjestelystä annetun lain mukaisesti ja muulla tavoin vapaaehtoisilla luovutuksilla muunlaisesta maasta.
Jollei maata 1 momentissa mainitulla tavalla ole riittävästi saatavissa, pakkolunastetaan sitä rappiotiloista ja tila- keinottelijoiden sekä yhtiöiden maista, evankelisluterilaisten ja kreikkalaiskatolisten seurakuntien papiston ja kanttori- urkurien virkataloista, mainittujen seurakuntien, kuntien, säätiöiden ja muiden yhteisöjen sekä sellaisten kiinteistön- omistajien maista, jotka harjoittavat pääasiallisena ammattinaan muuta kuin maatilataloutta ja joille maatila ei ole varsinaisen ammatin harjoittamisen vuoksi erityisen tarpeellinen.
3 §. Sen jälkeen kuin 34 §:ssä mainittu maanlunastuslauta- kunta on alustavasti selvittänyt alueellaan 2 §:ään perustu- van maansaantimahdollisuuden, voidaan tarpeen vaatiessa maata pakkolunastaa myös muusta kuin 2 §:n 2 momentissa mainitusta, tarkoitukseen soveltuvasta maasta.
Maata 1 momentin mukaan pakkolunastettaessa on sitä pyrittävä ottamaan ensisijaisesti ja suhteellisesti enemmän heikossa viljelyksessä olevista tiloista sekä suurista tiloista.
4 §. Tämän lain tarkoituksiin ei voida pakkolunastaa maata, jota kirkkolain 304 § koskee, eikä Kuusamon ja Sallan kunnissa sekä Kuusamon kuntaan aikaisemmin kuuluneessa osassa Posion kuntaa olevaa maata.
5 §. Tämä laki ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.
...
9 §. Viljelystilaan erotetaan niin paljon maatalous- tai maatalouskelpoista maata, että keskikokoinen perhe voi, paikallisten liikenne- ja maatalousolojen tarjoamien edellytysten mukaan tilaansa viljellen, saada siitä ainakin pääasiallisen toimeentulonsa, ei kuitenkaan enempää, kuin että maa, tarkoituksenmukaisimmiksi maatalousmaan käyttölajeiksi saatettuna, vastaa viittätoista muunnettua peltohehtaaria, jolleivät erityiset syyt vaadi jonkin verran suurempaa tilusalaa annettavaksi. Oulun ja Lapin lääneissä sekä karuissa ja syrjäisissä osissa Kuopion, Turun ja Porin sekä Vaasan läänejä voidaan viljelystilaan erottaa maatalous- ja maatalouskelpoista maata enintään kolmeakymmentä muunnettua peltohehtaaria vastaava ala.
Viljelystilaan voidaan hankkia metsämaata enintään niin paljon, että, metsän ollessa säännöllisessä kasvukunnossa, kestävä hakkausmäärä tarkoituksenmukaisesti hyväksi käytettynä antaa niin hyvin tilan pääasiallisen kotitarvepuun kuin kohtuulliseksi katsottavan määrän myyntikelpoista puuta, ei kuitenkaan enempää, kuin että metsämaa säännöllisessä kasvukunnossa vuosittain tuottaa puuta eri vyöhykkeissä 75-125 kiintokuutiometriä. Sellaisilla seuduilla, missä viljelysmahdollisuudet maan laadusta, syrjäisestä asemasta tai luonnonsuhteista johtuen ovat heikot ja metsämaata on runsaasti, voidaan heikot viljelysmahdolli- suudet korvata antamalla metsämaata enemmän, kuin edellä on sanottu.
Se metsämaa, jota ei ole mahdollista tai tarkoituksen- mukaista antaa omana metsänä, annetaan osuutena yhteismetsään. Yhteismetsän muodostamisesta säädetään erikseen.
Milloin tämän lain tarkoituksiin käytettävän alueen ja rakennuksien tarkoituksenmukainen käyttö sitä vaatii, voidaan viljelystilaan kuitenkin erottaa niin paljon maata, kuin on välttämätöntä, ettei tärkeitä taloudellisia arvoja loukata.
...