Marsalkka Mannerheimin kuulustelu sotasyyllisyystutkija- kunnassa marraskuussa 1945.
...
17. Mitkä olivat sodanjohdon ja hallituksen yleiset tavoitteet sodassa a) Suomen vanhojen rajojen palauttamisen ja b) näiden rajojen ulkopuolella Neuvostoliiton alueella olevien valtausten osalta?
18. Oliko olemassa hallituksen suostumus 1939 vuoden rajojen ylittämisestä siihen ryhdyttäessä?
- Presidentti Rytin kanssa käymieni keskustelujen perusteella oli selvää, että ensinnäkin vanhat rajat oli tavoitettava ja että Itä-Karjalasta oli vallattava niin paljon, ettei Viipurin lääni joutunut vielä kerran sotanäyttämöksi. Ryti oli täysin tietoinen siitä, mihin sotatoimet tähtäsivät, eikä hän kertaa- kaan esittänyt muistutusta etenemistä vastaan. Käsitin, että hallituskin oli sodanjohdon strateegisista päämääristä täysin selvillä. Ei kansa olisi käsittänyt armeijan pysähdyttämistä vanhoille rajoille eikä etenevää armeijaa olisi niille voitu- kaan pysäyttää.
19. Oliko hallituksen ennakolta antama suostumus olemassa suurempien operatioiden toteuttamiseen ja mitä operatioita suostumus koski?
- Olin ennakolta tiedoittanut presidentti Rytille suuremmista operatioista ja hän oli ne hyväksynyt. Rytin kirjeessä
25.3. 1943 mainitussa tapauksessa olin itse tullut siihen lopputulokseen, että operatiota ei olisi suoritettava. On jotenkin varmaa, että kirjeessä mainittuna, sen päiväystä edeltäneenä päivänäkään en ollut operation kannalla. En muista kenraali Siilasvuon Louhen suunnalla aloittamaa operatiota.
20. Onko herra marsalkalla tietoa siitä, minkä vuoksi sodan loppuvaiheissa ennen v. Ribbentropin maassa käyntiä suunniteltu Ramsayn hallituksen aikaansaaminen raukesi? Herra marsalkka oli tähän aikaan ilmoittanut, ettei hallitus- vaihdos olisi tarpeellinen.
- Olin siinä käsityksessä, että suunniteltu Ramsayn hallitus olisi ollut vain "en dekorationsförändring" (lavastuksen muutos), koska Ramsay oli huonoissa väleissä v. Ribben- tropin kanssa eikä hän ollut onnistunut rauhanneuvotteluissa Neuvostoliitonkaan kanssa. Ramsayn hallitus ei olisi ollut sen enemmän hyväksyttävä (akseptabel) kuin Linkomiehen- kään hallitus oli ollut.
21. Oliko jo vuonna 1943 ollut kysymys Suomen sitomisesta sodankäyntiin Saksan rinnalla nimenomaisella sopimuksella ja mitä herra marsalkka oli arvellut tällaisesta sopimuksesta?
- Olin vastustanut v. 1943 Saksan taholta vaadittua sopimusta, joka oli tosiasiallisesti sama kuin v. 1944 tehty v. Ribbentrop-sopimus. Käsitin asian niin, ettei Hitler vaan oikeastaan von Ribbentrop yksin oli ollut 1943 vuoden sopimusvaatimuksen tekijä saadakseen vähentyneen prestigensä kohoamaan - politiikka, jota v. Blücherkin omassa intressissään kannatti. Onneksi Suomen hallitus, joka jo oli alkanut sopimukseen suostua, peräytyi. Lähettiläs Kivimäki oli käsittääkseni kovin pelännyt, mitä seuraisi, ellei Suomi suostunut sopimusta tekemään, mutta asia raukesi kuitenkin.
22. Ilmoittiko herra marsalkka käsityksenä olevan, että kesällä 1944 oli tehtävä v. Ribbentropin vaatima sopimus vai koskiko marsalkan lausunto vain aseavun saamista tekemällä siitä v. Ribbentropin kanssa sopimus?
- Vaikeata tilannetta hyväkseen käyttäen v. Ribbentrop edeltäpäin ilmoittamatta - kuten arvelen - oli saapunut Suomeen ja kiristi presidentiltä ja ulkoasiainministeriltä useita päiviä sopimusta. Vallitsevissa oloissa - vaikean sotatilanteen ja elintarviketilanteen vuoksi - oli mielestäni tällä kertaa tarpeen, että presidentti henkilökohtaisessa kirjeessään hallituksen ulkopuolella antaisi varmentamat- toman sitoumuksen v. Ribbentropille. Tässä muodossa jokaisen tuli käsittää, että teko oli en medborgerlig bragd (kansalaisen teko), joka ei sitoisi hallitusta eikä eduskuntaa. Tämän esitin Rytille Helsingissä. Keskustelumme päätyttyä Ryti antoi tällaisen sitoumuksen, mutta hallituksessa. Käsitin asian siten, että jos kerran on tehtävä sopimus, on siihen mentävä "utan att engagera" (sitomatta) Suomen enemmäl- tä kuin minkä oma henkilö edustaa. Silläkin tavoin tehtynä kuin sopimus sitten solmittiin se oli Rytiltä kansalaisen teko, se tuotti maalle uusia mahdollisuuksia. Luullakseni hallitus oli ollut valmis menemään myönnytyksissä hyvin pitkälle. Hallituksen jäseniä tuli luokseni ja katsoen kaiken olevan menetetyn kysyivät, eikö olisi antauduttava "för nåd och onåd". Tilanne oli kuitenkin sellainen, ettei näin saanut menetellä. Korostin, että tie on pidettävä valtakunnalle ja kansalle vapaana, ja esitin, että v. Ribbentrop olisi tyytynyt presidentin hallituksenulkopuolella antamaan sitoumukseen.
23. Onko herra marsalkka jälkeenpäin puolustanut presi- dentti Rytin menettelyä v. Ribbentrop-sopimuksen osalta?
- Olen puolustanut ja tulen puolustamaan presidentti Rytin menettelyä v. Ribbentrop-sopimuksen teossa ja sen jälkeen.
24. Oliko sensuuria yleensä hoideltu sodan aikana sodanjohdon vaatimuksesta ja sen määräämien suuntaviivojen mukaisesti?
-Toisinaan tein huomautuksia siitä, että julkaistiin sotilaallisia tietoja, joita olisi ollut pidettävä salassa vastustajalta, ja poliittisiakin uutisia, joista olisi ollut viisaampaa vaieta.
25. Miten käsitettiin Neuvostoliiton 23.6.1944 esittämä vaatimus Suomen valmiudesta antautumaan, "att kapitulera"? Minkä vuoksi se olisi ollut käsitettävä ehdottoman antautumisen vaatimukseksi?
- Mikäli Neuvostoliitto on tehnyt vaatimuksen siitä, että Suomen olisi ilmoitettava valmiudestaan antautumaan, "att kapitulera", se on mielestäni käsitettävä ehdoitta antautumisen vaatimukseksi.
(Sotasyyllisyysoikeudenkäynnin asiakirjoja I.)