Toiset pidot Tornissa.
Kulttuuri ja demokratia:
Lyyrikko: Tälle enemmistölle tuotettu kulttuuriesineistö juuri on omiaan tekemään huippukulttuurin aseman hyvin vaikeaksi. Huippukulttuurin tuotteet hautautuvat siihen. Semmoiseen populäärikulttuuriesineistöön.
...
Herra Tohtori: Enemmistön paine aikaansaa paljon rintamakarkuruutta aivotyöläisten keskuudessa. Se on tuo klerkkien petos: hyvin monet, joilla olisi kutsumus nimen- omaan huippukulttuurin harjoittajiksi, tinkivät kutsumukses- taan, ovat puolittain sitä, puolittain tätä...
On esimerkiksi kaikkiin poliittisiin puolueisiin kuuluvien poroporvarien vakaumus: kaikki, mitä me emme ymmärrä, on arvotonta...
Toinen, ehkä vieläkin ärsyttävämpi yksipuolisuus, on norsunluutornissa elävien huippukulttuurin harjoittajien koomillinen kauhu, kun he havaitsevat että on olemassa Tappelevia metsäkukkoja, Rovaniemen markkinafilmejä ja muuta yhtä hirvittävää - siis se että massat, nämä kansan syvät rivit, kulttuurin kannattajat, että ne hankkivat itselleen oman tasonsa mukaista taidetta, miksei myös tiedettä Konsta Pylkkäsen tyyliin.
...
Puoluepoliitikko: Minä pelkään että juuri tämä passiivisuus huippukulttuurimme edustajien taholta - tai sanoisin: porva- rillisten kulttuuripiirien edustajain taholta - se kasvattaa näiden erikoislaatuisten ja helppohintaisten ajanvietteiden harrastamista, kehittää jonkinlaista lättähattukulttuuria. Minusta tämä länsimainen kulttuuri on sterilisoitunut, ei se Suomessakaan pysty tarjoamaan nuorisolle riittävän voimakkaalla tavalla uusia ihanteita.
...
Optimisti: En tarkoita tällä sitä etteikö lehdissämme tulisi olla ulkomaidenkin tapahtumia ja oloja selostavia artikkele- ja, vaan tarkoitan, että selvästi tendenssimäisiä artikkeleja ei tarvita - olkoonpa niiden tendenssinä sitte osoittaa, että jopa pinuppa Marilyn Monroe lukee yksityiselämässään korkea- laatuista romaanikirjallisuutta, tai jotain muuta ja vaaralli- sempaa.
...
Huviteollisuus:
Toimitusjohtaja: (urheilun ohella) Toinen ihmisruumiin palvonnan muoto on missiäisharrastus. Nuoria tyttöjä kuljetetaan enemmän tai vähemmän riisuttuina yleisön ja arvosteluraadin edessä esittelemässä linjojaan, ja paikka- kunnaliset kyvyt lähetetään metropoleihin yhä suuremman joukon ihmeteltäväksi. Kaikkialla asia sujuu samojen resptien mukaan, yleisö saa huvitilaisuutensa ja järjestäjät ja voittajamissit rahaa. Suurkilpailujen voittajat ovat puoli- virallisia henkilöitä, joita ministerit ja pormestarit käyvät vastaanottamassa ja joita käytetään näyttelyesineinä siksi kunnes uusia vielä vetävämpiä löydetään...
Pääasia on tarjota mahdollisimman helposti nautittavaa ja mielellään alkeellisia viettejä kiihottavaa huvia. Filmin tarjoama kuva elämästä on siten usein valheellinen ja epä- loogillinen, mutta sehän yleensä on päiväunien etuoikeus.
...
Häikäilemätön seksuaalinen kiihotus verhotaan muotoihin, jotka näennäisesti eivät loukkaa hyviä tapoja.
Radio, televisio, sanoma- ja aikakauslehdet maksavat myös veronsa huviteollisuudelle... Lehdet selostavat myös sään- nöllisesti filmejä. Lisäksi näillä kaikilla tiedoitusvälineillä on oma huviohjelmansa, jossa keksitään yhä uusia muotoja, kukin lajinsa mukaisesti. Radio iskelmämusiikkia, erilaisia kilpailupelejä, kirjavasisältöisiä puolituntisia jne.
Liike-elämä on erikoisessa määrin ottanut ravintolan palvelukseensa... (hotellit) ja varsinkin tunnetuimmat niistä ovat kuitenkin sellaista hintaluokkaa, että niitä käyttää vain massaihmisen kaikkein varakkain ja myös yleensä vähimmin älyllisin vaatimuksin esiintyvä osa.
Mainittakoon vielä viime aikoina erityisen suosituksi tullut joukkohuvituksen muoto, nimittäin bussilla ja laivalla tehtävät seuramatkat. Pari-kolmikymmenhenkinen seurue keskenään vieraita ihmisiä sullotaan samaan kulkuneuvoon ja tarkasti matkatoimiston ohjelmaa seuraten heidät sitten kiidätetään reitin päästä päähän. Pakkoseurustelu omassa keskuudessa kulkuneuvossa ja eri paikkakuntien viinituvissa on sitten pääasiallisin huvi.
...
Lyyrikko: Minä pitäisin huviteollisuutta vitsauksena sikäli että se on yleisömassojen tukemana päässyt leviämään alueille, joilla se ei ole aikaisemmin ollut kovinkaan merkitse- vä tekijä, tarkoitan tietysti lähinnä taiteiden alueita. Ja näillä se on nimenomaan maine- ja rahaylivallan tukemana aiheuttanut arvojen kaaosta. Sen tapaista esimerkiksi että meillä erittäin tunnetun aikakauslehden erittäin vastuullinen kulttuuripoliittinen kirjoittelija voi väittää Räsästen ja Waltarien kaltaisista löytyvän huomispäivän klassikkoja.
...
Herra Tohtori: Kaikki kieltolait, jotka pyrkivät patoamaan näitä tarpeita, estämään huviteollisuutta, kieltämään eri tyydytystapoja antamatta jotakin tilalle, ne ovat sekä mielettömiä että toivottomia yrityksiä.
...
Puoluepoliitikko: Nyt sodan jälkeen isänmaallisuus on muuttunut ja uskonnon ote on valtavasti herpaantunut. Yleensä tuommoiset ideologiset suuret asetelmat ovat valtavasti horjuneet ja ravistuneet, paljastuneet onteloiksi fraaseiksi ja iskusanoiksi, romahtaneetkin. Niiden sijaan ei tämän hetken meikäläisellä yhteiskunnalla ole annettavana mitään yhetnäistä, sitovaa, joka ulottuisi noin vanhuksista varhaisnuoriin.
...
Herra Tohtori: Varmasti puoluepoliitikko siinä on oikeassa, että juuri tuo uskon puute, arvojen romahdus, keskeisen elämänsisällön hapuileminen on kaiken huviteollisuuden taustalla.
...
Tieteilijä: Samoin lienee laita yhdysvaltalaisten television. On ollut lehdissä mainintoja siitä kuinka karkeita asioita siinä esitetetään, kuinka ala-arvoista sen ohjelma on. Mutta nyt on television ekspansiovaihe, jolloin täytyy toimia liikeperiaatteiden mukaisesti, jotta tämä tekniikka saadaan levitetyksi. Ja kun se on levitetty, vedoten joittenkin mielestä alhaisiin vaistoihin, niin luulen, että televisio tämän ekspansiovaiheensa jälkeen tulee tasaantumaan, tulee saavuttamaan erään tilan, jossa tämä ylöspäin viittaava sanoisinko kulttuurisektori saavuttaa vihdoinkin sen osuuden joka sille kuuluu.
(Optimisti: Onko siellä radion suhteen käynyt niin?) En tunne Yhdysvaltojen radioita, mutta Suomen radio on jo mennyt ylikin siitä sektorista (Toimittaja: Täällä on vain yksi radio!) - niin, se on kyllä seikka joka täytyy ottaa huomioon -
(Puoluepoliitikko: Se on puolesta puhuva esimerkki huviteollisuuden valtiollistamisesta... - Kulissimies: Se on kyllä positiivinen ilmiö huviteollisuuden valtiollistamisessa tämä meidän radiomme, mutta pelkään: kovin erikois- tapaus.)
...
Humanisti: Tärkeätä on, että henkilö tajuaa tällaisen arvo- hierarkian olemassaolon, vaikkei hänen suinkaan tarvitse tajuta mitä sen korkeimmat arvot ovat. Otetaan konkreetti- nen esimerkki: On eriarvoista musiikkia; Malmstén ei ole samanarvoista kuin Lehár, Lehár ei ole samanarvoista kuin Schubert, Schubert ei ole samanarvoista kuin Mozart...
Ajanviete on sitä, että ei kiinnitetä ollenkaan huomiota siihen, minkä arvoista on se asia millä joutoaika täytetään, vaan pidetään pääasiana, että se saadaan joten kuten täytetyksi, joten kuten kulumaan... Siksi tämä ajanviete- teollisuus on minusta jossain määrin vaarallinen...
Ajanvieteteollisuus tuottaa paljon sellaista, joka ensi silmäyksellä näyttää siltä kuin siihen sisältyisi todella joitakin arvoja. Mainitsen esimerkkinä 'Valitut palat', jota kuulemma toimitetaan Gallup-tutkimuksen mukaisesti... Ja sama pitää erikoisen suuressa määrin paikkansa ylen suosittujen naisten lehtien kohdalla, 'Eevojen', 'Hopeapeilien' jne. Eivät mitkään ole niin valheellisia julkaisuja kuin niiden kaltaiset. 'Kallet' ja 'Cocktailit' ovat varsin viattomia niihin verrattuina - jokainen tietää, etteivät viimeksi mainitut ole arvokkaita.
...
Kulissimies: Väitän kumminkin, että paljon voidaan tehdä jos noin ilman suurta tendenssiä aina pyritään osoittamaan eräiden asioiden vähempiarvoisuus tai toisarvoisuus, se että Malmstén yleensä, kaikissa olosuhteissa, on toisarvoisempaa musiikkia verrattuna esimerkiksi - hmm - Pylkkäseen.