Martti Simojoki: Sivistys on moraalinen asia.
...
En halua tässä yhteydessä kosketella sitä tapaa, jolla kauno- kirjallisissa tuotteissa nykyään usein käsitellään naisen ja miehen keskinäistä suhdetta, siis seksuaaliprobleemaa.
Kiinnitän sen sijaan huomiota siihen, että eräissä paino- tuotteissa, mm. Ylioppilaslehdessä julkaistuissa kirjoituk- sissa ja viimeksi eräässä tämän syksyn romaanissa, jonka tekijälle äsken on myönnetty julkinen kirjallinen apuraha, Raamatun sanoja ja itse Jeesuksen persoonaa on käsitelty tavalla, jota suomenkielellä tuskin aikaisemmin on tehty. Asiaa ei paranna se, että pilkkaavat puheet on pantu päihty- neen miehen suuhun: ammoniakin tuoksu on vain saanut pienen raffinoidun lisän.
Mitä tästä on kansansivistystyön juhlassa sanottava?
Ensinnäkin, toisten - ja tässä tapauksessa hyvin huomatta- van kansanosan - pyhien tunteiden loukkaaminen on sivisty- mätön teko. Koko länsimainen kulttuuri nojaa suurelta osalta Jeesuksen persoonasta lähteneeseen vaikutukseen ja hän on edelleen koko ihmissuvun historian kirkas, valoisa kohta...
Kenties sanotaan, että vapaamielisyyden nimessä tällaisen historiallisen totuuden vääristely ja Raamatun pyhiin kirjoi- tuksiin kohdistuva häväistys on sallittava. Kun jotkut humalaiset puhuvat tällaisia ja toiset humalaiset niille nauravat, ne on saatava myös panna kirjaan. Tässä on muistettava se, mitä Amiel sanoi moraalisesta välinpitä- mättömyydestä, joka on "erittäin sivistyneiden ihmisten sairautena"...
Jos jossakin julkaisussa asiallisessa hengessä esitetään kristillistä uskon- ja elämänkäsitystä vastustavia ajatuksia, asianlaita on kokonaan toinen. Siihen on jokaisella tässä maassa oleva vapaus eikä asiaan olisi syytä puuttua tällaisessa kansansivistystyön juhlassa. Mutta asianlaita on toinen, jos pyhistä asioista puhutaan loukkaavalla tavalla...