Kekkonen selitti vierailun syitä
Presidentti Urho Kekkonen antoi eilen selonteon Suomen kansalle televisiossa ja radiossa Kosyginin yllätysvierailusta. Haastattelu on kokonaisuudessaan seuraava:
Kysymys: Keskiviikkona päättyi Neuvostoliiton pääministeri A.N. Kosyginin kahden päivän epävirallinen vierailu Suomessa. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen on myöntänyt radiolle ja tv:lle haastattelun. Herra presidentti, mitkä seikat johtivat tapaamiseenne pääministeri Kosyginin kanssa näissä muodoissa ja juuri nyt?
Presidentti: Asia on näin: viime kesäkuussa olin Neuvosto- liitossa lomamatkalla, joka ulottui aina Sahalinin saarelle saakka. Minua oli seuraamassa Baikalin järvelle, jossa vietimme pari päivää, pääministeri Kosygin. Kun me siellä keskustelimme tuli ilmi, että pääministeri Kosygin aikoi viettää kesälomansa Eestissä. Silloin esitin hänelle ajatuksen siitä, että hänhän voisi saapua Suomenlahden yli pariksi päiväksi Turun saaristoon kalastelemaan. Häntä tuntui tämä ajatus miellyttävän ja niin sovittiinkin siitä, että hän kesä- lomastaan käyttää pari päivää kalastamiseen Suomessa.
Kuitenkin minä loppukesästä sain tiedon, että hän enempää kuin muutkaan Neuvostoliiton johtajat eivät kansainvälisten kysymysten takia voi tänä kesänä kesälomaansa lainkaan pitää. Syyskuussa esitin kuitenkin Neuvostoliiton suurlähe- tystölle täällä tiedustelun siitä, eikö pääministeri Kosygin voisi saapua myöhemmin syksyllä Suomeen. Tähän sain periaatteessa myöntävän vastauksen.
Lokakuun 2. päivänä minulle esitettiin Neuvostoliiton suur- lähetystön taholta ilmoitus, että pääministeri Kosygin oli valmis saapumaan Suomeen 7. päivänä lokakuuta parin päivän vierailulle. Tämä ajankohta näytti meille sopivan ja sen vuoksi ilmoitin, että hän oli tervetullut Suomeen. Me ryhdyimme valmisteluihin ja valitsimme kalastuspaikaksi Hiittisten saariston, jonka tiedän erittäin sopivaksi sen vuoksi, että siellä on todella hyvät haukivedet. Myös oli sovittu siitä, että tapaaminen tapahtuu maanantaina
7. päivänä lokakuuta Suomen aluevesirajalla Hangon edustalla kello 13 päivällä.
Nyt on paljon ihmetelty sitä, että tästä tapaamisesta ei annettu etukäteen tiedonantoa. Tähän on olemassa kaksi syytä. Ensiksikin mehän tiedämme, että meillä oli vaalit, kunnallisvaalit 6. ja 7. päivänä lokakuuta, ja jos nyt ennen vaaleja olisi ilmoitettu, että pääministeri Kosygin saapuu Suomeen 7. päivänä niin varmaan sekä meillä että maail- malla olisi alkanut suuri häly tämän käynnin johdosta. Sen vuoksi olisi ollut mitä epätarkoituksenmukaisinta saattaa tiedoksi tätä vierailua ennen kunnallisvaaleja. Seitsemäs päivä sopi senkin puolesta erittäin hyvin, että vaalit eivät vielä silloin olleet päättyneet ja vaalitulokset eivät olleet tiedossa, ei siis voi tehdä minkäänlaisia spekulaatioita siitä, että tämä vierailu tapahtuu vaalitulosten johdosta. Tämä tästä asian puolesta.
Muuten meillä ei todella ollut aikaa seurata vaalitulosten radiointia ja televisiota, josta on hyvin paljon kuulemma puhuttu. Minä sain ensimmäiset tiedot vaalien tuloksista tiistaina 8. päivänä lounaan aikana ja silloinkin ainoastaan prosenttiluvut koko maasta eri puolueitten saamista äänistä ja kerroin tietenkin vieraalle ne. Näistä vaihdettiin pari sanaa, ja myöhemmin ei koko asiaan palattu.
Kun sitten maanantaina, siis 7. päivänä, klo 13 menin tarkastusalus Saaristolla merirajalle, niin kävi selville, että vieraamme ei voinut siirtyä hävittäjästä, jolla hän oli tullut, tarkastusalus Saaristoon sen vuoksi, että vallitsi seitsemän, kahdeksan boforin myrsky. Ja tämän takia annettiin Saaristosta lippumerkein neuvostoliittolaiselle hävittäjälle kehotus seurata meitä Hangon satamaan, jossa sitten siirtyminen hävittäjästä Saaristoon tapahtui saarten suojassa varsin mukavasti ja vaivattomasti. Ja niin sitten matka Hiittisten vesille alkoi.
Me majoituimme siellä olevaan Tarmo-nimiseen jäänsärki- jään, ja kohta samana iltana läksimme sitten kalaan. Ja me todella kalastimme koko ajan aamusta myöhään iltaan niin kauan kuin näki, ja me todella saimmekin kalaa. Päivällä kävimme nopeasti syömässä lounasta, ja taas töihin. Minun täytyy lausua parhaat kiitokseni hiittisläisille kalastajille, jotka erinomaisella tavalla, asiantuntemuksella ja paikallis- tuntemuksella, auttoivat meitä kalastuspyrkimyksissämme, ja niin kuin tiedetään, tulos oli kohtalaisen hyvä. Ainakin kalastaja Fagerholm ja minä olimme selvillä, kuinka monta kalaa me saimme.
Kysymys: Herra presidentti, sopiiko tähän hiukan vielä tehdä lisäkysymyksiä?
Presidentti: Vaikka kuinka monta.
- Oliko koko hallitus tietoinen tästä vierailusta?
Presidentti: Me ilmoitimme vierailusta pääministerille, joka hoitaa myös ulkoministerin tehtäviä, vierailusta ilmoitettiin myöskin ulkoministeriölle ja myöskin puolustuslaitoksen korkeimmalle johdolle.
Kysymys: Menisimme nyt tähän viralliseen puoleen näin julkisen sanan kannalta. Tiedotteessa näistä keskusteluista, joita Te, Herra Presidentti, kävitte pääministeri Kosyginin kanssa, todetaan, että te vaihdoitte mielipiteitä ajankohtai- sista kansainvälisistä kysymyksistä. Kansainvälinen lehdistö on esittänyt arveluita Saksan kysymyksen esilläolosta erityisellä tavalla. Haluaisitteko antaa vähän tarkempia tietoja?
Presidentti: No, kansainvälinen lehdistö näyttää esittäneen monia muitakin arvioita. Mitä nimenomaan Saksan kysymykseen tulee, niin siitä puhutaan suhteellisen vähän, ja se johtuu tietenkin siitä, että pääministeri Kosyginillä on hyvin selvästi tiedossa se, että minä tunnen Neuvostoliiton kannan Saksan kysymyksen suhteen varsin hyvin. Me olemme aikaisempina vuosina siitä useasti keskustelleet, ja sen vuoksi ei asia tällä kertaa antanut aihetta laajempaan mielipiteitten vaihtoon. Samaten Neuvostoliiton hallitus ja pääministeri Kosygin tietävät myöskin Suomen kannan Saksan kysymykseen, niin että siinä yhteydessä ei sekään antanut aihetta mielipiteitten vaihtoon.
Kysymys: Herra Presidentti, Izvestija oli aivan ennen vierailua kirjoittanut Saksan kysymyksestä ja liittänyt sen kehitykseen Pohjolassa. Antoiko tämä erityistä syytä lisäkeskusteluun?
Presidentti: Niin, minä olen nähnyt nyt perästäpäin, että Izvestija on kirjoittanut Saksan oletetusta tunkeutumisesta Pohjolaan. Minä en tuntenut tätä artikkelia tapaamisemme aikana, eikä siitä lainkaan tullut puhetta.
Kysymys: Me toimittajat olemme tutkineet tätä tiedotetta joka annettiin, hyvin tarkoin, ja olemme todenneet, että siinä on mainittu Euroopan ja maailman yleisen turvallisuuden vahvistamisesta, tämän kysymyksen olleen esillä keskuste- luissa. Keskusteltiinko myös keinoista, millä tavalla näihin päämääriin voitaisiin pyrkiä?
Presidentti: Tässä tiedotteessa todella mainitaan siitä, että Suomen ja Neuvostoliiton hallitukset edelleen noudattavat kansainvälisissä kysymyksissä päämääriä, jotka tähtäävät rauhan säilyttämiseen ja niin Euroopan kuin yleisenkin turvallisuuden vahvistamiseen ja kaikkien kansojen välisen rauhanomaisen yhteistyön kehittämiseen. Mistään erikoi- sista keinoista ei tässä asiassa ollut keskustelua, ehkä sen takia, että Suomen osuus tällaisten keinojen löytämiseen ja käyttämiseen ei ole tietenkään varsin suuri, kun puhutaan näin yleisistä asioista. Mutta se kyllä oli pantavissa merkille, että pääministeri Kosygin kiinnitti aivan erikoista huomiota ydinsulkusopimuksen hyväksymiseen, ja minun ymmärtääk- seni tämä olisi Neuvostoliiton hallituksen käsityksen mukaan eräs keino joka näitä tässä tiedotteessa mainittuja päämääriä olisi palvelemassa.
Kysymys: Suhtautuiko pääministeri Kosygin luottavaisesti mahdollisuuksiin, että tämä tultaisiin ratifioimaan kaikissa suurvalloissa lähiaikoina.
Presidentti: Kyllä, kyllä hänellä oli positiivinen kuva asian kehityksestä, vaikka hän kyllä hyvin tietää myöskin ne esteet, jotka tämän tiellä ovat. Mitä tulee juuri näihin kansain- välisiin kysymyksiin, me kävimme läpi oikeastaan kansain- välisen politiikan koko sektorin ja siellä nyt jouduttiin sitten tarkastelemaan maailman poliittista tilannetta hyvin monelta kannalta.
Kysymys: Tämä varmaan sisällytti myös Tshekkoslovakian tilanteen tarkastelun.
Presidentti: Pääministeri Kosygin selosti varsin laajasti niitä motiiveja, jotka ovat olleet johtamassa Neuvostoliiton politiikkaa suhteessa Tshekkoslovakiaan. Minun osani tässä oli ainoastaan kyseleminen ja minä esitin varsin monia kysymyksiä tässä yhteydessä ja sain kaikkiin niihin vastauk- sen, joka tietysti oli omiaan valaisemaan Neuvostoliiton politiikkaa. Kävi selville mm. se, että Neuvostoliiton johto on ollut Tshekkoslovakian politiikan suhteen täysin yksimielinen, mistä esitin nimenomaan kysymyksen.
Kysymys: Ehkä me voimme siirtyä Suomen ja Neuvostoliiton suhteisiin. Tuliko näissä keskusteluissa ja tällä kertaa jotakin konkreettista esille tulevaisuutta silmällä pitäen?
Presidentti: Konkreettinen sana tietysti edellyttäisi sitä, että olisi tehty sopimuksia, mutta minulla ei ole oikeutta eikä mahdollisuuksia tehdä mitään sopimuksia. Sopimukset tehdään hallituksen myötävaikutuksella, mutta tietysti me käsittelimme vapaissa ja avoimissa mielipiteitten vaihdoissa taloudellista yhteistyötä ja yhteistyö- ja avunantosopimusta, ja mm. kävi selville sellainen erikoinen seikka, että kun suomalaisessa lehdistössä oli mainittu siitä, että eräs neuvostoliittolainen oli ilmoittanut Neuvostoliiton olevan valmiin nyttemmin myymään rikastettua uraania ulkomaille ja minä esitin tästä pääministeri Kosyginille tiedustelun, hän ilmoitti Neuvostoliiton ehdottomana kantana, että Neuvos- toliitto ei myy rikastettua uraania muuta kuin siinä tapauk- sessa, että he ovat mukana ydinvoimalan rakentamisessa.
Mitä taas yhteistyö- ja avunantosopimukseen tulee niin, siitä me varsin vähän keskustelimme. Todettiin ainoastaan se, mikä on tiedotteessa mainittu, että meidän maittemme suhteitten perustana on ystävyys-, yhteistyö- ja avunanto- sopimus ja tämä merkitsee myöskin sitä, että puolueetto- muuspolitiikka, jota me olemme noudattaneet, jatkuu edelleenkin sellaisena kuin tähän saakka. Nythän ulkomailla on spekuloitu siitä että puolueettomuuspolitiikkamme olisi jollakin tavalla muuttunut, mutta siinä ei tietenkään voi olla mitään perää.
Kysymys: Tässä tiedotteessa käytettiin erästä mielenkiintois- ta sanaa suhdannetekijöistä puhuttaessa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista. Haluaisitteko, Herra Presidentti tarkemmin määritellä tämän termin?
Presidentti: Eikö se ole verrattain selvästi sanottu siinä. Suhdannetekijät. Minä käsitän, että asia tarkoittaa sitä, että Suomen ja Neuvostoliiton välisiin suhteisiin ei pääse haital- lisesti vaikuttamaan ohimenevät tilapäiset konjunktuurit, tapahtumat, joita maailmanpolitiikassa saattaa esiintyä. Tässä yhteydessä lienee syytä myöskin sanoa se, että on täysin selvää, että sellaisilla mailla kuin Suomi ja Neuvosto- liitto on tietysti erilaisia käsityksiä ajankohtaisista poliitti- sista kysymyksistä, mutta tämäntapainen mielipiteitten eroavaisuus ei suinkaan merkitse sitä, että se aiheuttaisi muutosta siihen yhteisen luottamuksellisen ulkopolitiikan linjaan, jota maittemme välillä on noudatettu. Avomielisyys silloin, kun on olemassa erilaisia käsityksiä meidän välisissä suhteissa, minun ymmärtääkseni merkitsee sitä, että tällaisten erilaisten käsityksien avomielinen esittäminen on omiaan lujittamaan yhteistyötä eikä sitä heikentämään.
Kysymys: Samaan aikaan, kun te aloititte kalastusretkenne, piti ulkoministeri Karjalainen kiinnostusta herättäneen puheen, jossa esiteltiin Suomen ulkopolitiikkaa. Tämä tapahtui YK:ssa. Olivatko keskusteluissa nyt kalaretken aikana esillä myös Yhdistyneiden Kansakuntien toimintaan liittyvät asiat ja mahdollisesti Suomen mahdollinen jäsenyys turvallisuusneuvostossa?
Presidentti: Pääministeri Kosygin ei ilmeisesti tuntenut ulkoministeri Karjalaisen YK:ssa pitämää puhetta, eikä siihen näissä keskusteluissa lainkaan kajottu. Luonnollisestikin me käsittelimme YK:n toimintaa, mutta mitään yksityiskohtai- sempaa ei tässä tapahtunut. Pääministeri Kosygin tiesi jo viime kesänä meidän pyrkimyksemme päästä turvallisuus- neuvoston jäseneksi, ja Neuvostoliitto on suhtautunut siihen siitä lähtien, kun se Neuvostoliitolle esitettiin, myönteisesti.
Kysymys: Eräs asia tähän liittyen on herättänyt jonkin verran keskustelua, nämä diplomatian kaikki temput eivät ole suurelle yleisölle ja toimittajille tuttuja.
Presidentti: Kyllä kai ne toimittajille sentään ovat.
Kysymys: Enemmän tai vähemmän, esimerkiksi tässä on herättänyt kiinnostusta se, että oliko tämä ulkoministeri Karjalaisen puhe toimitettu etukäteen esimerkiksi Neuvosto- liiton johdolle?
Presidentti: Tuskin, en minä usko, että se oli tunnettua muuta kuin Suomen hallitukselle. Minä en tiedä, mikä on tapa YK:ssa.
Kysymys: Mitä mieltä, Herra Presidentti, olette yleensä tällaisesta henkilökohtaisesta avoimesta kanssakäymisestä, jota nyt kalaretken aikana tapahtui? Te sanoitte äsken, että käsityksiä esitettiin avoimesti ja luottamuksellisesti. Minkä sävyn siihen antaa se, että Teillä on Neuvostoliiton johdon hyvä henkilökohtainen tuntemus?
Presidentti: No, me keskustelimme tämäntapaisista asioista pääministeri Kosyginin kanssa. Hän mainitsi, että Neuvosto- liiton johto tuntee käytännöllisesti katsoen kaikki kansain- välisen elämän johtohenkilöt, ja hän mainitsi, että tällaiselle henkilökohtaiselle tuntemiselle on erittäin suuri arvo silloin, kun poliittisia ratkaisuja tehdään. Ja minä omasta puolestani pidän suurena etuna sitä, että minä olen vuosien mittaan saanut tilaisuuden tavata varsin monia lännen ja idän johtavia valtiomiehiä, minä todella annan tälle erittäin suuren arvon sen vuoksi, että on hyvin tärkeätä, kun analysoidaan eri maitten politiikkaa, tietää minkälaiset ihmiset tätä politiikkaa tekevät. Ja kun minulla nyt on ollut aivan erikoinen onni tutustua varsin läheisesti Neuvosto- liiton johtajiin ihmisinä ja sanoisin ystävinä, niin annan sille erittäin suuren merkityksen.
Kysymys: Näistä henkilökohtaisista tapaamisista valtion- päämiesten välillä, Te olette Herra Presidentti hiljakkoin kalastellut sekä pääministeri Erlanderin että pääministeri Kosyginin kanssa. Onko tämä kalastusdiplomatia nyt sitten suomalaisessa diplomatiassa ainakin kesäaikana tullut saunadiplomatian tilalle?
Presidentti: Te sanotte kalastusdiplomatiaksi sitä. Miksei sitä voi sanoa silläkin nimellä. Ja jos jonkinlainen määritelmä haluttaisiin antaa tästä teidän nimittämästänne kalastus- diplomatiasta, niin minä sanoisin siitä jotakin tähän tapaan, että tällainen kalastusdiplomatia ei sovellu aggressiivisiin tarkoituksiin, vaan se soveltuu rauhan tekemiseen ja rauhan edistämiseen. Minä uskon, että kalastusretken merkeissä ei mitään pahoja ajatuksia ja pahoja suunnitelmia tehdä.
Kun te puhutte tällaisesta ns. kalastusdiplomatiasta, niin minulle tulee mieleen, että minä tässä muutama vuosi sitten taas jouduin tekemään yksityisen lomamatkan Neuvosto- liittoon. Silloin vielä oli oikeistopuolueet hallituksessa. Minä olen tästä asiasta eräässä puheessani maininnut, mutta uudistan sen, koska se on erittäin kuvaavaa. Eräs oikeisto- lainen ministeri saapui minun luokseni ja sanoi, että "meidän ryhmämme on erittäin huolestunut tästä matkasta". "Me nimittäin pelkäämme, että siellä esitetään presidentille sellaisia vaatimuksia, joihin suostuminen ei ole Suomen edun mukaista". Minä vastasin tälle hyvälle ystävälleni, että minä luulen tietäväni niin paljon asioista, että minä noin sormi- tuntumalta jo päättelen, onko edessä pahoja asioita vai hyviä asioita. Ja jos minä olettaisin, että minulle esitettäisiin tämän alkavan matkan aikana sellaisia vaatimuksia, joihin suostu- minen olisi Suomen edun vastaista, niin minä en suinkaan itse menisi sinne, vaan lähettäisin sinut sinne. Ja tähän tämä keskustelu sitten päättyikin.
Kysymys: Herra Presidentti, tästä on tullut aika pitkä keskustelu. Voisitteko lopuksi luonnehtia hyvin Iyhyesti tällaisen tapaamisen merkityksen Suomen kannalta tässä tilanteessa?
Presidentti: Näkisin tämän tapaamisen poliittisen merkityk- sen siinä, että kun viime aikoina ulkomailla on levitelty käsityksiä siitä, että Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa on tapahtunut tai tapahtumassa muutoksia, niin tämän tapaamisen jälkeen ei enää tällaisiin väärinkäsityksiin ole mitään aihetta. Ja toinen tärkeä asia on siinä, että pääministeri Kosyginin käynti, keskustelut täällä ja yhteinen tiedote vahvistavat sen, että Neuvostoliitto tulee kansain- välisessä politiikassa noudattamaan jännityksen lieventämi- seen ja rauhanomaisen kehityksen vahvistamiseen tähtäävää politiikkaa. Mehän voimme tämän panna merkille jo siitä, että ulkoministeri Gromyko YK:ssa pitämässään puheessa korosti juuri näitä Neuvostoliiton politiikan pääprinsiippejä, ja nyt pääministeri Kosygin Suomen kautta on esittänyt aivan tämän saman käsityksen.
(Uusi Suomi 11.10. 1968.)