Teiniliitto hyväksyi ensimmäisen kouludemokratiaohjelman- sa vuonna 1966.
Teiniliiton pääsiäisenä 1969 hyväksymässä kouludemokratia- ohjelmassa esitetään oppikoulujen (myöhemmin perus- koulujen yläasteen ja lukion) sisäisen hallinnon muuttamista siten, että kaikki nykyisin rehtorille kuuluvat päätökset siirtyvät uudelle elimelle, kouluneuvostolle.
Oppilaat valitsevat keskuudestaan 2/3 kouluneuvoston jäsenistä. Rehtori toimii neuvoston sihteerinä. Opettajat valitsevat keskuudestaan yhden kolmasosan jäsenistä. Lisäksi koulun huoltohenkilökunnalla on neuvostossa yksi edustaja.
Kouluneuvoston päätäntävaltaan kuuluvat lähinnä koulun sisäinen järjestys ja vaikeat kurinpitotapaukset, koulun talous ja ne opiskeluun ja opetukseen liittyvät seikat (mm. arvosanat valitustapauksissa), jotka ovat koulukohtaisesti päätettävissä.
Kouludemokratiaa on myös kokeiltu Suomessa. Useissa yksityisissä oppikouluissa toimii tai on toiminut erilaisia oppilas- ja kouluneuvostoista koostuvia hallintojärjestelmiä. Näiden kokeilujen tulokset ovat yleisesti ottaen myönteisiä. Niiden hankaluutena on kuitenkin ollut mm. lakien jälkeen- jääneisyys sekä usein rehtorin pelko luopua hallitsevasta asemastaan.
Kouluneuvostoille ei yleensä ole kyetty antamaan riittävän olennaista päätösvaltaa. Tämä on aiheuttanut oppilaiden taholta syytöksiä näennäisdemokratiasta, jolla vain yritetään saada oppilaat tyytyväisiksi.
(Mitä - missä - milloin 1970.)