Opintovapaalaki, 9.3. 1979
1 §. Tämän lain tarkoituksena on opintovapaajärjestelyä hyväksi käyttäen parantaa työelämässä toimivan väestön koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia.
2 §. Opintovapaalla tarkoitetaan tässä laissa aikaa, joksi työnantaja on vapauttanut työntekijän palvelussuhteeseensa kuuluvien tehtävien suorittamisesta koulutusta tai opiskelua varten. Opintovapaan myöntämisen muodoista säädetään tarkemmin asetuksella.
Opintovapaa-ajaksi ei lueta aikaa, jonka kuluessa työntekijä työnantajan määräyksestä opiskelee tai saa koulutusta, taikka jonka osalta työehto- taikka virkaehtosopimuksin on sovittu siitä, että koulutus tai opiskelu rinnastetaan työssä- oloon tahi jonka kuluessa työntekijä osallistuu ammattinsa edellyttämään lakisääteiseen koulutukseen, ellei työntekijä tähän kirjallisesti suostu.
Mitä tässä laissa säädetään opintovapaasta, koskee soveltu- vin osin myös aikaa, jonka maatalousyrittäjä tai muu omaa työtään tekevä käyttää vastaavaan opiskeluun tai koulutuk- seen.
...
Opintovapaaoikeus.
4 §. Työntekijällä, jonka päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään vuoden, on jäljempänä säädetyin rajoituksin oikeus saada opintovapaata saman työnantajan palveluksessa kolmen vuoden aikana yhteensä enintään yhdeksän kuukautta.
5 §. Opintovapaan myöntämisperusteena oleva opetus tai koulutus voi olla:
1) peruskoulun, lukion tai niiden oppimäärien osien suoritta- misen edellyttämää opiskelua taikka niihin perustuvaa kansanopistossa tai kansankorkeakoulussa suoritettavaa täydentävää opiskelua;
2) valtion viranomaisen valvomassa ammatillisessa oppi- laitoksessa, kansanopistossa, kansankorkeakoulussa, kurssi- tai koulutuskeskuksessa tahi korkeakoulussa järjestettyyn ammatilliseen opetukseen ja täydennyskoulutukseen osallistumista; sekä
3) ammattiyhdistyskoulutukseen osallistumista siten kuin valtakunnallisten työmarkkinajärjestöjen välisessä työehto- sopimuksessa erikseen sovitaan.