Yhdysvaltoihin pyrkinyt neuvostoliittolainen Oleg Kozlov kaappasi 19. kesäkuuta kotimaan lennolla olleen Aeroflotin matkustajakoneen Neuvostoliiton ilmatilassa.
Valepommilla uhaten mies vaati konetta lentämään Tukhol- maan, mutta kone laskeutui Helsinki-Vantaan lentokentälle, jossa kaappari antautui poliisille ja anoi poliittista turva- paikkaa Suomesta. Kone ja sen 54 matkustajaa pääsivät palaamaan vahingoittumattomina Neuvostoliittoon saman päivän aikana.
Neuvostoliiton suurlähetystö pyysi välittömästi Suomea luovuttamaan kaappaajan. Ennen mahdollista luovutusta tapaus päätettiin kuitenkin selvittää Suomessa perin pohjin.
Ilmailuhallitus kumosi 27. kesäkuuta kymmenen vuotta sitten lennonjohdoille antamansa ohjeen, jonka mukaan kaapatun lentokoneen tunkeutuminen Suomen ilmatilaan tulisi estää. Uusien ohjeiden mukaan kaapatun koneen on annettava laskeutua ja sitä on kaikin keinoin autettava pääsemään turvallisesti maahan
Oleg Kozloville ei 2. heinäkuuta myönnetty poliittista turva- paikkaa Suomesta. Kozlov telkesi seuraavana päivänä itsensä selliinsä Helsingin lääninvankilassa, uhkasi itsemur- halla ja ryhtyi nälkälakkoon protestiksi sille, että sisäminis- teri Jarmo Rantanen oli hylännyt hänen turvapaikkahake- muksensa. Kozlov lopetti 7. heinäkuuta nälkälakkonsa.
Korkein oikeus päätti 10. heinäkuuta, ettei Kozlovin luovut- tamiselle Neuvostoliittoon ole esteitä.
Kansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty International ilmoitti mielipiteenään, että Suomen viranomaisten tulisi ennen lentokonekaappareiden palauttamista Neuvostoliit- toon saada takeet siitä, ettei heitä tulla siellä vainoamaan mielipiteidensä vuoksi. Järjestön mielestä kaappareille voitaisiin mahdollisesti myöntää myös turvapaikka, sillä Geneven sopimuksen perusteella lentokonekaappausta ei voi sinänsä pitää esteenä turvapaikan myöntämiselle, eivätkä kansainväliset sopimukset aseta esteitä kaappaajien tuomitsemiselle Suomessa.
Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissio totesi 11. heinä- kuuta, ettei Kozlovin luovutuspäätöksen käsittelyä tarvitse lykätä. Komissio ei nähnyt syytä lähettää Suomen hallituk- selle pyyntöä täytäntöönpanon keskeyttämisestä.
Neuvostoliitto ilmoitti 23. heinäkuuta olevansa valmis neuvottelemaan Suomen kanssa konekaappausten estämi- seksi.
Kozlovia vastaan jo aloitettua oikeudenkäyntiä jouduttiin
17. heinäkuuta siirtämään, sillä oikeusministerin sijainen Raimo Vistbacka oli pyytänyt, ettei syytettä nostettaisi vielä tässä vaiheessa. Jutussa syyttäjänä toimivan Uudenmaan läänin lääninsyyttäjän Lauri Lausmaan mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun oikeusministeriö puuttui suoraan riippumattoman tuomioistuimen toimintaan. Seuraavana päivänä Lausmaa kuitenkin pyörsi sanansa ilmoittaen, ettei oikeusministeriö ollut millään tavoin vaikuttanut hänen syytetoimintaansa kyseisessä asiassa.
Sisäministeri Jarmo Rantanen hylkäsi 24. heinäkuuta toistamiseen Kozlovin turvapaikkahakemuksen. Saatuaan tiedon hylkäämisestä oikeusministeri Tarja Halonen päätti, että Kozlov palautetaan Neuvostoliittoon. Ehtona palautta- miselle oli kuitenkin, ettei Kozlovia aseteta Neuvostoliitossa syytteeseen tai rangaista muusta kuin konekaappauksesta. Neuvostoliitto hyväksyi ehdon seuraavana päivänä.
Kozlov palautettiin 27. heinäkuuta Neuvostoliittoon. Euroopan ihmisoikeustoimikunta ei vastustanut palautusta.
Helsinki-Vantaan lentokentälle laskeutui 24. kesäkuuta viikon sisällä jo toinen kaapattu neuvostoliittolsinen matkustajakone. Koneen kaapannut Mihail Varfolomejev antautui Suomen poliisille jo vajaan puolen tunnin kuluttua ja anoi poliittista turvapaikkaa. Varfolomejev kiisti syyllisty- neensä kaappaukseen ja vetosi oikeuksiinsa anoa Suomesta poliittista turvapaikkaa.
Sisäministeri Jarmo Rantanen hylkäsi 2. elokuuta Varfolo- mejevin turvapaikkahakemuksen. Rantasen mukaan Varfolo- mejev ei ollut joutunut kotimaassaan poliittisen vainon kohteeksi.
Korkein oikeus päätti 9. elokuuta, että Varfolomejev voidaan Suomen lakien mukaan luovuttaa Neuvostoliittoon, kuiten- kin sillä edellytyksellä ettei häntä syytetä kotimaassaan muusta kuin konekaappauksesta. Varfolomejev luovutettiin 23. elokuuta Neuvostoliittoon.
Nikolai Selivanov kaappasi 5. lokakuuta lentokoneen Suo- meen, josta hänet palautettiin Neuvostoliittoon 5. joulukuuta.
Aleksander Vilesov kaappasi 15. marraskuuta lentokoneen ja pakotti sen laskeutumaan Helsinkiin, jossa hän pyysi poliit- tista turvapaikkaa.