Alamaisimmin oheen liitetyn vuosien 1826-1834 Suomen kauppataseen (liite Litt. A) yleiskatsauksen mukaan on viennin arvo mainittuina vuosina vaihdellut 5 ja 6 miljoonan pankinruplan välillä vuosittain, sekä yhtenä vuonna eli 1827 noussut hiukan yli 7 miljoonan, mitä vastoin tuonnin arvo on pysytellyt enemmän tai vähemmän edellisen alapuolella lukuunottamatta kolmea viime vuotta, jolloin tuontitavaroitten arvo on ylittänyt yhteensä 4 247 425 ruplalla 72 kopeekalla viennin arvon, mikä epäilemättä on johtunut siitä, että samoina aikoina ja lähinnä edellisenä vuonna 1831 sattui vaikeita katoja, jotka ovat aiheuttaneet huomattavaa viljan tuontia niin Venäjän Itämeren satamista kuin ulkomailta. Tästä huolimatta kauppatase päättyy kaikkina mainittuina vuosina maan eduksi siinä määrin, että vietyjen tavaroiden arvo ylittää tuonnin 1 107 587 ruplalla 15 kopeekalla. Vielä edullisemman tuloksen osoittaa mukana seuraava ilmoitus (liite Litt. B.) tullituloista, jotka vuodesta 1826 melkein jatkuvasti joka vuosi ovat nousseet, ja viimeksi eli vuonna 1834 olivat 248 253 ruplaa 81 kopeekkaa hopeaa eli noin kolmanneksen enemmän kuin ensiksi mainittuna vuonna. Samassa suhteessa on myös merenkulku laajentunut, niin että kun Suomen kaupungeissa olevien, ulkomaankauppaa käyvien kauppalaivojen lukumäärä oli vuonna 1826 250, niiden yhteinen kantavuus 17 066 lästiä ja miehistö 2306 henkeä, niin se vuonna 1834 nousi 365 laivaan, joiden kantavuus on 29159 lästiä ja miehistön lukumäärä 3559, kuten luettelo siitä (liite Litt. C) lähemmin osoittaa. Sitä paitsi meillä on paljon laivoja, joita käytetään yksinomaan purjehdukseen osaksi rannikkoseuduilla ja Venäjälle, osaksi myös Ruotsiin.
(Underdåning Berättelse angående Storfurstendömet Finlands Tillstånd och Förvaltning ifrån och med år 1826 intill närvarande tid; enligt Hans Kejserliga Majestäts nådiga befallning afgifven af Minister-Stats- Secreteraren för Stor- furstendömet (R.H. Rehbinder), Helsingfors 1836.)
Suom. Suomen historian dokumentteja 2.