SUOMALAISEN TALONPOJAN KOTI-LÄÄKÄRI
kirjoittanut Elias Lönnrot
(otteita)
I TAUTIEN SYISTÄ
Syitä tauteihin ja kivulaisuuksiin on monenkilaatuisia. Tawallisimpia ovat: liika syöminen ja juominen, nautinto-ainetten kehnous eli sopimattomuus, saastainen ilma, siistitöin ruumiin korjuu ja muu ruokottomuus, waatetten sopimattomuus, äkillinen muutos lämpimästä kylmään tahi kylmästä lämpimään, ylivoimainen rasitus, laiskuus, huvitusten pitkällinen nautinto eli muu väärinkäytös, äkillisten wimmain eli mielenliikuntoin kohtaus.
II YHTEISIÄ NEUVOJA SAIRASTEN TORJUUSTA JA HOIDOSTA
Sairasten hoitajan pitää olla raittiin, wahvan ja siivollisen, selvän, walppaan, kärsivällisen, vähäpuheliaan, rehellisen ja taitavan ihmisen. Wähintäki tulisi jokaisen sairaan hoitajan näistä tavoista harjotteleita ja päälliseksi ymmärtää, miten lavemankia ja verimatoja pannaan, werta kupataan ja haavoja korjataan. Joka kylällä pitäisi senlainen ihminen olla, kaupungeissa usiampia.
Kulkutaudeissa ovat iälliset waimot sairasten hoitajiksi muita otollisemmat, sillä harwoin tauti heihin tarttuu. Paras warjelus tarttuwaisissa taudeissa sairasten luona kulkemilla on olla rohkiana, ei alakuloisna, usiasti pestä kaswot ja kätensä, wiruuttaa suunsa wedellä ja etikalla, ei lainata suuhun kokounnutta sylkeä, ei sisällensä wetää sairaan henkeä, ei kauwan paastota eikä walvoa, waan erihuoneesta nukkua tarpeensa, ja aamuisilla ennen sairaan luoksi tahi ulkoilmaan mentyä juoda puhdasta wettä, taikka lämmitettyä sahtia, olutta tahi maitoa.
III RASKAISTA JA LAPSENSYNNYTTÄJISTÄ
Ei pidä synnyttäjän ilman syytä wanhasta totutusta elämästään poiketa. Kuitenki tulee hänen karttaa wäkewähöysteisiä (ryytisekaisia) ruokia ja liikuttawia juomia. Semmoisia himoja, joita muutamat raskaana ollessaan saawat, erinomaisia aineita nauttiaksensa, tulee järjen woimalla wastaan sotia, jos warsinki samat aineet olisiwat luonnottomia ja wahingollisia. Paha on se, että raskas edeltäpäin kowaa ja liiallista huolta synnyttämi- sestänsä kantaa; hywä, jos woisi olla tasamielinen ja iloinen.
Saamisen ajaksi pitää waimolle hankkia siisti ja raitis huone, josta kaikesta hälinästä, ruihusta ja tömystä erotettuna saapi rauhassa synnyttää. Niin äitin kuin lapsen tarpeeksi pidetään wuode ja liinat valmiina. Synnyttämisen hetkellä olkoon waimo miten mahdollista kärsiwällinen ja muistawa senki, ettei hän kaikilla omilla huolillansa woi mitään ilman Jumalan awutta, johonka hänen tulee turvata. Wahvalla katosta roikkuvalla köydellä sopii hänen kohottaa itsensä istualle, jos niin toisinaan helpompi olisi. Huoneen pitää olla, ei lämpimän, waan raittiin, wilunwoittawan.
IV YHTEISIÄ MUISTUTELTAWIA TÄYSI-IKÄISTEN TAWALLISIMMISTA TAUDEISTA JA WIOISTA
Tyhmästi luullaan monasti tautien ja muiden kohtausten tulewan joista kuista tawattomista syistä, pahoista hengistä, wedestä, maasta ja ilmasta; ja niihin niin kutsuttuihin poikenluomiin, nosto eli panentatauteihin, rikkeisiin hankaamisiin, tulemuksiin owat kawalat loitsijat, welhot ja tietäjät walmiit kaikenlaista apua hankkimaan, josta sairas usein tulee entistäänki pahemmaksi. Rahwas on ymmärtämätön ja hedas, nopia uskomaan, jonka uskoiliaisuuden semmoiset tietäjät, petturit, taikurit, poppa ja myrrysmiehet, noidat kukkaromiehet, käyttäwät hyödyksensä.
Ei myös pidä luulla tautia Jumalalta wälttämättömästi määrätyksi, niinkuin usein sillä mielellä kuullaan sanottawan: se on Jumalan sallima, se on hänelle luotu eli määrätty. Usiammista tapauksista owat omat erhetyksemme syy meitä kohtaawiin tauteihin, wieläpä silloinki, koska sitä emme millään todeksi uskoisi. Toisia tauteja tulee luonnon tawallisista waikutuksista, joita emme woi wälttää. Jumalan sallimia kyllä kaikki owat, waan älköön kukaan sillä Jumalan nimeä häwäiskö, että sanoisi niitä hänen määräämiseksensä, tahtomiseksensa.
V KUUMEISTA ELI KUUMISTA TAUDEISTA, POLTTOTAUDEISTA
Kuumeet ovat laatuansa pikaisia, usein waarallisia tauteja, ja waatiwat sentähden kerkiätä apua. Tarpeellinen on jokaiselle tarkemmin tuta niiden laatu ja tietää, mitä niistä on sairaan paranemiseksi tehtävä, koska lääkäriä ei saada.
Kuumetten tawalliset tuntomerkit owat: waihtelewa wilunwäre ja kuumuus, jano, päänkipu, lewottomuus, helleys ja kolotus ruumiissa, kiirehtiwä werenliikunto, kadonnut eli puuttuwa syöntihalu, epäjärjestys tawallisista ruumiin toimituksista ja sen erkanewista aineista. Siispä on kowin tarpeellinen asia waarinottaa: että sairas heti taudin alusta, mitä aikaisemmin sitä parempi makaa paikallansa wuoteella; että hän nautitsee janonsa ja tarpeen mukaan kylmänhaaliata wettä juomaksi; pitää sinappipuuroja pohtioilla ja jalkapohjilla; saapi lavemankia joka päiwä.
VI TAWALLISIMMISTA PITKITTÄWISTÄ WIOISTA JA TAUDEISTA
Pitkällisistä kiwuista, wammoista ja taudeista on muistettava, että ne, jos usein pieniäki alusta, ylenkatseesta, huolettomasta korjuusta tahi muusta syystä taitawat tulla waarallisiksi. Tarpeellinen on siis ajallansa niistäki lääkäriä kysyä, eikä luottaa niiden aina itsestänsä paranemiseen. Moni pieni, aikoinansa mitättömästi katsottu ja helposti parannettawa wika on senlaisella wäärällä luottamalla pääsnyt aikaa woittain paramattomaksi
Punatauti, ulkotauti: Saapi epätasaisesta elämästä tahi muusta huolettomuudesta lämpinä kesinä ja syyspuolella, warsinki iltawilusta lämpimäin päiwäin perästä, ensimäisen alkunsa ja lewenee siitä pian kulkutaudiksi. Se tutaan huokiasti siitä, että sairaalle tulee alituinen tarwe ulkona käydä, joilla käymisillä ei kuitenkaan suuresti mitään lähde ruumiista, jos ei joku wähä näljäistä, werisekaista jälkeä, seki waikialla wäittämällä, änkäämällä, wäänteellä, repimisellä ja puremisella.
Keltatauti: Paranee usein itsesttänsä. Ellei sitä tekisi, eikä lääkäriä saataisi, niin annetaan sairaalle kolme munan ruskiata hienotun sokurin kanssa weteen wispilöittynä, taikka juomalasillinen maitoheraa hunajalla seotettuna, illoin aamuin, kumpaa tahansa. Jos watsa asuisi kowana, niin annetaan engelska suolaa tahi raparperiä, ja juodaan mallasteetä taikka muita pehmittäwiä juomia, esimerk. maitiaisjuurilientä, ja watsalla pidetään lämpimiä hauteita.
Tawaton werijuoksu waimowäeltä: Tulee milloin haittawerewyydestä, milloin ruumiin heikkoudesta, milloin sisänäisistä kaswaneista kohdusta tahi muista syistä. Lääkäriä odottaessa tulee sairaan maata seljällään liikahtamatta, raittiissa huoneessa ja lewollisella mielellä. Saapi myös pitää kylmiä etikkaweteen kasteltuja kääreitä häpypaidalla ja sisään ottaa teelusikallisen rusennettuja naurissiemeniä maidossa, taikka jos liikawerewyys ei olisi haittana, juoda ryyppylasillinen punawiinaa 3 tahi 4 kertaa päivässä.
VII HAAVOISTA JA MUISTA ULKONAISISTA WIOISTA
Ulkonaisiaki wikoja on monesta laadusta ja niiden luontoansa myöten korjaaminen ja parantaminen waatii tarkkaa, tiedollista menetystä, ei puoskarien, sotkutohtorien lukusuoloja ja muita ilwehiä. Parempi, kun näiden käsiin heittäntä tahi itse epätiedosta mitään tehdä, on odottaa luonnon itsestään awuksi ja parantamiseksi rientäwän. Onki luonto niin woimallinen parantamaan haawoja ja muita ulkonaisia wammoja, ettei tarwitse useinki muuta, kuin katsoa, jotta mitään ei pääsisi wäliin luonnon waikutusta estämään.
Pistehaawoista, pistetyistä haavoista: Niihin sisäänwuotanut, hyytynyt weri poislaitetaan ja katsotaan, ettei haava suulta menisi umpeen, ennenkun pohjasta paranee. Tätä suulta ennenaikaista umpeumista estetään sisästä pidettäwillä pienillä ja pitkillä tukoilla. Pitkä ja ahdas reikä tarwitsee toisinaan weitsellä wäljennettää, johon työhön älköön kuitenkaan muu kun oppinut lääkäri ruvetko. Häntä odottaessa pidettäköön kylmiä hauteita paikala ja pantakoon werimatoja, jos werta ei muuten juoksisi.
VIII TAPATURMAISISTA ELI WAHINGOLLISISTA SATTUMISTA
Semmoisia owat myrkytykset, walhekuolo pyörtymisistä, tukehtumisista, paleltumisista ja muista semmoisista tapauksista, joista pikainen apu ja ymmärtäwäinen menetys on kowin tarpeellinen.
Myrkyttämisistä: Owat taikka tahallisia taikka tapaturmaisia. Myrkytys on ainaki peljättäwä eli luultawa silloin, koska joku terweestä ihmisestä yhtäkkiä kohdataan mahawaiwoilta, okseelta, kurkkupoltolta, taikka, kuin toisinaan sattuu, wäkewiltä watsan ulostuksilta, hikalta; hätätuskalta, kylmältä hieltä taikka rupeaa houraamaan, menehtyy, lankeaa sywään uneen tursistuneilla, punottawilla kaswoilla, puistellaan jne.
Tainnuttawista myrkyistä (kaswinmyrkyistä). Tawallisimmia owat: a) Opio, unileipä, jonka wasteeksi nautitaan wäkewää kahwia etikan tahi sitruunamehun kanssa taikka etikkaa paljaaltaan ja pidetään sairas yhttäläiseen liikkeellä ettei saisi nukkua. b) Näsiänmarjat ja c) Härkäjywät waatiwat öljyisiä ja niljakkaita sisäänotteita ja näsiänmarjat kamferttiäki. d) Tupakka, e) Hulluruoho, f) Jaloyrtti, g) Sudenmarjat ja muut sitä laatua kadottawat woimansa ja myrkyllisen waikutuksensa etikkaweden juonnilla.
Puremamyrkyistä (eläwäin myrkytyksistä): Käärmeenpistosta, madon panemasta. Pistospaikka leikataan teräwällä weitsellä, että werestää, ja sitte imetään sitä jollain heti tawattawalla putkella, savipiipun perällä, tahi paljaalla suulla ja huulilla, kuin niistä vaan ei ole haawoja. Myös on hywä, wähän öljyä eli muuta raswaa suuhun ennen imenistä ottaa. Sitte laitetaan ei kowin kiintiä siden pikkuruisen ylemmä haawaa, jota tiiman ajoi pidetään siinä, ei kauwemmin. Haawa ja koko paikkakunta woidellaan illoin aamuin öljyllä tahi muulla raswalla, pidetään alallansa, ja sairaalle annetaan 4 kertaa päivässä 10 pippurajywää lasillisesta wiiniä tahi palowiinaa, niin että ruumiin lämmin ele ja mielenrohkeus eiwät wähenisi.