Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 189

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 190

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 192

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 193

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 194

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 195

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 197

Deprecated: define(): Declaration of case-insensitive constants is deprecated in /var/www/clients/client17/web55/web/vintti/julkaisut/historiakone/includes/db/ezsql-3/shared/ezFunctions.php on line 198
Finlaysonin tehdas 1839 :: Dokumentit :: Historiakone :: Julkaisut :: Agricola - Suomen historiaverkko

Finlaysonin tehdas 1839

Borgå Tidning 20.2.1839

Några ord om den nya fabriksanläggningen i Tammerfors

"Tätä tarkoitusta varten rakennettiin 5-kerroksinen kivitalo, 137,5 jalkaa pitkä. Salit, joiden luku on 5 ja joista jokainen käsittää melkein koko kerroksen, ovat 54 jalkaa leveät. Kunkin kattoa kannattaa kaksi riviä takkirautapylväitä. Nämä on sovitettu toistensa päälle ja niitä on kussakin salissa 18 kpl., siis koko talossa 90. Rakennuksessa on yksi ainoa tulisija. Se on muurattu pohjakerrokseen, josta sitten lämpö tavallisella tavalla muureihin upotettujen putkien avulla johdetaan kuhunkin kerrokseen.

Tehdasta käyttää jättiläismäinen takkirautainen vesipyörä, 13 jalkaa leveä ja läpimitaltaan 28 jalkaa. Tämän pyörän saattaa käyntiin maanalainen vesijohto, joka on yhteydessä jonkin verran korkeammalla sijitsevan kanavan kanssa, joka ylempänä olevasta järvestä johtaa veden rakennukseen. Kanava on 16 jalkaa leveä, 7 jalkaa syvä ja 300 jalkaa pitkä sekä kaikkialla päällystetty graniittilohkarein. vesipyörä on 50 hevosen voimainen ja kuuluu maksaneen 12,000 b:oass. ruplaa paikoilleen saatettuna.

Tämä kanava ja sen vesijohto on mainioin uuden laitoksen nähtävyys, sillä koko Euroopassa ei ole mitään sitä vastaavaa. Kun vesijohto menee maan alitse ja järven pintaa alempana, täytyy putoamiskorkeuden saavuttamiseksi veden säiliössä vesipyörän kohdalla kohota taas järven pinnan tasalle ja sitten hitaasti syöksyä alas vesipyörään. Vahvaa rakennetta vaaditaan siis sellaisen suunnattoman paineen kestämiseksi. Vesijohtoa tukee sen tähden vahva lankusto, johon on kiinnitetty vahvat palkit monella tuhannella ruuvilla, ja sen alusta on räjäytetty kivestä. Tuosta säiliöstä voidaan vesipyörän käyntiin panemalla painepumpulla täyttää ylimmän kerroksen (ullakkokerroksen) katon alla oleva säiliö 670 kuutiojalan vesimassalla. Tästä säiliöstä voidaan sitten tulipalon sattuessa levittää vesi putkien ja läppien avulla nopeasti kaikkiin huoneisiin.

Huomautettakoon myös, että omistajat ovat itse paikalla valmistaneet kaikki koneet ja tätä tarkoitusta varten järjestäneet konepajan siihen kuuluvine sorvaustuoleineen, putkikoneineen ja laitteineen. Kaikki tähän käytetty valutavara, samoin kuin jo mainitut rautapylväät, iso vesipyörä ym. on valmistettu Fiskarsin valimossa.

Kaikki koneet suunnitellaan uusimpien keksintöjen mukaan noudattaen Cockerillin tehtaista Luttichistä tilattuja malleja. Erikoisen huomattavia niiden joukossa ovat kehruukoneet, jotka valmistavat loimi- ja kudelankaa. Niistä kehrää jokainen 444 värttinällä, jotka pyörivät 5,000 kierroksen suunnattomalla nopeudella minuutissa.

Tätä tehdasta katsellessa on mieluimmin aloitettava 4. kerroksesta. Täällä puretaan raakapuuvilla, sellaisena kuin se tulee Amerikasta, säkeistä puhdistuskoneella, joka hajoittaa sen valkoisiksi höydyiksi. Karstauskoneet täydentävät puhdistuksen ja luovuttavat puuvillan muille valmistuskoneille äärimmäisen ohuina hituina. Kolmessa eri valmistuskoneessa on puuvillan käytävä, ennen kuin se muodostuu löysäksi langaksi, joka lopulta joko 5. kerroksessa edellä mainituissa koneissa kehrätään kuteiksi tai 3. kerroksessa loimiksi.- Taloon on laskettu vastaisuudessa mahtuvan suunnilleen 5,000 värttinää kude- ja jokseenkin yhtä monta loimilankaa varten.

Toiseen samoin kuin alimpaan kerrokseen järjestetään kutomo. 200 kutomokonetta asennetaan sinne. Myös tässä osastossa on valmistuskoneensa, jotka luovat ja liisteröivät loimet. Tämä jälkimmäinen toimitus suoritetaan varsin monimutkaisessa koneessa, joka samalla kertaa liisteröi, puhdistaa harjoilla sekä kuivaa kudoksen- kaiken tämän uskomattoman nopeasti. Nämä kutomakoneet tulevat kutomaan kehrätyn langan, jonka määrä vuosittain kuuluu nousevan 20,000 leiviskään, hienoksi kalikooksi, joka sitten painetaan värilliseksi. Yksi ainoa tyttö voi hoitaa kaksi kutomakonetta, jotka päivittäin kutovat 40-45 kyynärää kangasta. Kaide lyö 120-130 kertaa minuutissa.

Vaikka toistaiseksi vasta vain muutamat harvat koneet ovat käynnissä, on laitoksessa kuitenkin jo työssä 150 henkilöä, ja kun kaikki saadaan järjestykseen (mihin ei kestäne kovinkaan kauan päätellen hämmästyttävästä nopeudesta, jolla olemme nähneet itse talon kohoavan ja muut laitokset tehtävän), voi noin 600 henkeä saada täällä toimeentulonsa. Kun nyt suurin osa näistä on lapsia, niin antaa tuollainen tehdas elatuksen juuri sille osalle köyhiä, joka muuten joutuisi toimettomana kuluttamaan aikansa ja kasvamaan paheisiin. Tämä aikainen totuttaminen työhön vaikuttaa sitä paitsi mitä suotuisimmin koko heidän elämäänsä. Tällainen laitos ei näin ollen tuota ainoastaan aineellista hyötyä paikkakunnalle ja seudulle, missä se sijaitsee, vaan myös yleinen moraali voittaa siinä, mikäli ahkeruus, täsmällisyys ja järjestys ovat hyveitä, joita ei kyllin varhain voi istuttaa kasvavaan nuorisoon.

Että tämä laitos on siunaukseksi koko seudulle, se täytyy jokaisen havaita, joka on todennut, millaisin jättiläisaskelin Englannin teollisuus ja hyvinvointi on viimeksi kuluneina viitenäkymmenenä vuotena edistynyt juuri tällaisten puuvillatehtaiden ansiosta."

(Kirjoitus ei ole toimituksen vaan "insändt")