Keisarillisen Majesteetin
Armollinen
JULISTUS
kuinka menetettämän pitää rikoksen tekiän kanssa, joka tuomittuna elinkauteiseen rangaistustyöhön, ei tunnusta ja anteeksi ano rikostansa kirkkorangastuksen alla ollessansa.
Annettu Helsingin kaupungissa 29 p. Helmikuussa 1840.
Me Nicolai Ensimäinen jne.
Teemme tiettäväksi: että Me, johdatetut Suomeen asetetun Senaattimme Oikeusdepartementin alamaiselta osotukselta, olemme, varten lakitoimitusten joidutusta rikosasioissa, tahtoneet Armossa asettaa että, kuin joku rikoksesta tuomi- taan fästningin taikka kuritushuoneen työhön elinajaksi, pitää rikoksentekiä, joko hän kirkon rangastuksella ollessa tunnustaa ja anteeksi anoo rikoksensa taikka ei, ilman pitempää käyttelemystä, kohta lähetettämän fästninkiin eli kuritushuoneeseen; tullen rikoksentekiä siellä, jos hän seurakunnan edessä on kieltänyt rikoksensa, asianomaiselta pappikunnalta soveljailla Jumalan pyhästä Sanasta edestuoduilla varotuksilla tunnustukseen vaadittavaksi ja, kuin hän tunnustamaan saadaan, tarkasti vartioittuna vietäväksi likeisimpään Lutheruksenoppiseen kirkkoon, ripillä olemaan ja synninpäästöä saamaan; ja pitää siitä siinä seurakunnassa, kussa rikos on tehty, sitten kuulutettaman, ja rikoksentekiä kohta ripillä oltuansa fästninkiin eli kuritus- huoneeseen takaisin vietämän.