36. Katsopas tätä tytärtä.
Kuti, kuti, sulhaseni,
punaposki poikaseni!
Katsopa tätä tytärtä!
Tästä kasvavi kananen,
tästä joutsen jouahtavi,
sorenevi kunnon sorsa.
Hanki, sulho, sukkulainen,
kankahalta karttu väärä,
veistele veräjän suussa,
kannon päässä kalkuttele,
tuopa tälle tyttärelle,
tälle sorsalle sovita.
Vie sitte ve'elle neittä,
saata sotkulle tytärtä --
lähti paikat paiastasi,
rätsinästäsi räpälet;
sitte tunnet nainehesi
ja kosissa käynehesi.
236. Käynti rouvalassa.
Lähen tästä rouvalahan,
hyvän rouvan kartanohon
kullaista kujoa myoten,
hopiaista tietä myöten,
jost' on sillat silkin pantu,
veralla vetelät paikat.
Jo joutui joki etehen,
häilähti hätä kätehen;
hypätenkö, harpatenko?
Hypätkäme, harpatkame!
"Hyvä huomen rouvalahan,
onni uutehen tupahan! --
Täältä leikari tulevi,
keikari keritteleksen:
Joko on viikon viinat pantu,
kauan ohraiset oluet?
Onko lautaset laottu,
lusikkaiset lautasilla?
Onko pirtti pyyhittynä
sekä sintsi siivottuna?
Onko pesty pitkät penkit,
lattiat vesin valettu,
sillat silkillä katettu,
veran lestolla ve'etty
tulla Turun poikasien,
saa'a Saksan sulhosien?"
"Onpa viikon viinat pantu,
kauan ollehet oluet;
onpa lautaset laottu,
lusikkaiset lautasilla.
Viel' on pirtti pyyhittynä
sekä sintsi siistittynä,
pesty pitkät seinäpenkit,
lattiat ve'en valettu,
veran lestolla ve'etty
tulla Turun poikasien,
saaha Saksan sulhosien."
"Hyvä kiitos, hyvä laitos
hyvän rouvan huonehessa!
Saako leikar' leikin lyöä,
piipari ilon piteä
hyvän muorin moisiolla,
hyvän vaarin vainiolla,
tämän talon tanterella,
talon rikkahan rikoilla?"
"Saapi leikar' leikin lyöä,
leikin lyöä ja kisata
hyvän muorin moisiolla,
hyvän vaarin vainiolla,
tämän talon tanterella,
talon rikkahan rikoilla."
"Hyvä kiitos, hyvä laitos
saamasta hyvän sanoman
Ken nyt leikkihin tulevi,
ken kisahan kerkiävi?
Tokko rouva koista jouti?"
"Ei rouva kotoa joua,
tekemist' on työtä paljon:
vehnäleivät leipomista,
talkkunat taputtamista,
mesikannut kantamista;
tästä kulkevi kuningas,
vaeltavi linnan vanhin.
Ennen pistän piikojani,
panen palkkalaisiani,
annan kokkini koasta,
tallipojan tanhuasta."
"Hyvä kiitos, hyvä laitos
saamasta hyvän sanoman.
Nyt se leikar' leikin lyöpi,
piipari ilon pitävi."
"Millä teiän palkan maksan,
kullallako vai hopeella?"
"Et kullalla, et hopeella;
kyll' on kultia ko'issa,
vaikka kiukoat tekisi,
rauniot rakentelisi,
tekis rastit rauniolle,
ristit riihen ikkunoihin.
Anna mulle nuori neito,
sillä, rouva, palkan maksat."
"Annan sulle nuoren neion,
panen piioista parahan;
annan riskin riihen puijan,
konstin kankahan kutojan."
"Hyvä kiitos, hyvä laitos
hyvän annin antamasta,
paremman lupoamasta.
Hyvin rouva palkan maksoi,
nuori neito saatiin,
neito nuori ja soria.
240. Miksi juot joesta vettä?
Näkyi nännit neitoselta,
pystyt rinnat piikaselta
juoessa joesta vettä,
lakuttaissa lammikosta.
Mie tuota ihoamahan
ja kohta kyselemähän:
"Miksi juot joesta vettä,
lakit vettä lammikosta?"
"Siksi juon joesta vettä,
lakin vettä lammikosta,
ei anna iso olutta,
ei emoni ensinkänä;
iso juotti aisanpäällä,
emoni avainperillä."
248. Lempo leskelle menevi.
Mik' otti isolta mielen,
kuka kummainen emolta,
leskelle minun lupasi,
tahtoi toisen tähtehille.
Lempo leskelle menevi,
Tuoni toisen tähtehille.
Parempi on pajuilla maata,
lepän oksilla levätä,
kuin on lesken vuotehella,
pieluksilla pietyn naisen.
Armahampi aitovieri,
kuin on lesken kylkipuoli;
leppiämpi lehtovieri,
kuin on lesken vuoevieri.
Lempo leskelle menevi,
Kalma naijalle kahesti.
Leskell' on kovempi koura,
kuin on kuiva kuusen oksa,
jolla lyöpi leikkilöistä,
nappajavi nauruloista.
Leski on leikkinsä pitänyt,
viettänyt iloisen illan
entisen eläjän kanssa,
miehen mennehen keralla.
Lempo leskelle menevi,
tauti taljan maannehelle;
levitetty on lesken vuoe,
lesken talja tallaeltu.
Saan minä kiveltä kielen,
kuulen paaelta pakinan.
Kivi kerran kirkaisevi,
paasi toisen parkaisevi,
lesken on leukansa lukossa,
koko suunsa sulkehessa.
253. Rahansa menettänyt.
Kävin kauppoa Virossa,
katsoin tiellä kauppojani,
lu'in tiellä tenkojani,
rannalla rahasiani.
Jäivät tielle tenkaseni,
rannalle rahani vieri.
Annoin ainoat rahani,
heitin hentuet hopiat
Viron piikojen pivohon,
Narvan naisten kukkarohon.
254. Pahasti maannut.
Olin poika pikkarainen,
koko kolmoinen kesoinen,
kahen vuoen vanhukkainen;
koin kerta kesässä maata,
senki saunassa saloa,
piillen pikkuhuonehessa
pikkaraisen piian kanssa,
matalan Marin keralla.
Mari itkien tupahan:
"Voi minä, piloinen piika,
mitk' on vaivat vatsassani,
ponnistus poveni alla!"
Vatsa kasvoi, vyö lyheni,
navan-kohta korkenevi,
vei paha papille viestin.
Tuo pakanan pallinaama
otti lehmän leikkilöistä,
kiskalti härän kisoista.