Ulosveto Palkka-Asetuxesta Isännille ja Palkollisille: Annettu s. 15 p. Toukokuusa 1805.
Art. 1.
Kutka vuosipalvelusta hakeman pitä, ja kuinga niiden kanssa menetetään, jotka sen laimiin lyövät, eli myös irtanaista väkeä huonesansa suojelevat ja ej laillisesti ylösanna.
§. 1.
Kaikki ne, jotka ovat täyttäneet Viisitoistakymmendä vuotta ja joilla ej ole Maan- eli Vuorten-viljelystä, Porvarin liikundota eli muuta luvallista toimitusta ja elatuskeinoa, eli Kruunun eli yhteistä palvelusta, eli jotka Maalla ej ole naineet ja Hengi-lukuun kirjoitetut vissisä paikasa, kusa he työtä tekevät ja kunniallisesti itsens elättävät, eli joilla ej ole pieniä lapsia eli raajarikkoja eli vanhudesta viheliäisiä vanhembia holhottavana, eikä erinäisten Privilegiumein ja Päätösten kautta siitä vapautta, olkoot velkapäät itsellens vuosipalvelusta toimittamaan, jollei heitä pidä maanjuoxioina pidettämän, ja sentähden langetettaman taikka Värvingi-Säännön jälkeen siitä 7 p. Huhtikuusa 1802. Sota-palveluxeen, eli myös, niin kuin siihen kelvottomat, yhteiseen työhön, pidemmäxi eli lyhemmäxi ajaxi, säätyns ja muiden asianhaarain jälkeen.
§. 2.
Se kuin huonesans pitää eli salata pyytää palveluxesta irtainda väkeä, eikä Kaupungeisa Magistratin tykönä ja Maalla Pappein tykönä, heitä kohta ilme anna; Tehköön sakkoa 4 §. jälkeen Asetuxesa, yhteisistä Työpaikoista, annettu sinä 27 p. Helmikuusa 1804, Kuusi Riikintalaria Kolmekymmendäkaxi skillingiä, edesandajan yxinomaxi.
§. 3.
Maanjuoxiain takaanajamisesta Hengi-luku-kirjoituxisa eli muutoin, ja heidän ilmoittamisestansa velvollisesa paikasa; Olkoon Meidän Virkamiehillemme, Papeille ja värväreille, se voimasa, kuin siitä säättynä löytyy.
Art. 2.
Isännästä eli siitä, kuin hänen siaansa asetettu on.
§. 1. Se, Mies eli Vaimo pidetään Isändänä ja soveliaina Palkollista edesvastamaan, joka itsiäns edesvastata taitaa, ja Palkollisen työtä eli passausta tarvitsee, sitä on pestannut, sille palkan ulosluvannut, sen palvellusta nautitsee, ja sen ylöspidosta murhetta pitää. Se kuin Palkollista ottaa ilman oikeutta siihen, vetäköön sakkoa Kuusi Riikintalaria Kolmekymmendäkaxi skillingiä, kadottakoon myös Pestirahan ja maxakoon palkan sen ajan edestä, kuin hän palkollisen palvelusta nautinnut on.
§. 2. Isändä sekä Maalla että Kaupungisa mahtaa ottaa niin monda Palkollista kuin hän toimituxeensa ja liikundoonsa tarvita taitaa; Kuitengin pitä hänen Hengilukukirjoituxesa, eli jos Palkollinen sen jälkeen otetaan, kuukauden sisällä Maalla, ja kahdexan päivän sisällä Kaupungisa, sen velvollisesti ilmoittaman, jollei Palkollinen jo ennen näytettävästi olis hengilukuun sen vuoden edestä kirjoitettu: Joka tämän laimiin lyö, vetäköön sakkoa Kolme Riikintalaria Kuusitoistakymmentä Skillingiä, ja olkoon Palkollinen, kuin oikein pestattu on, vapa kaikesta vastauxesta laimiinlyömisen edestä. Saman sakon haastolla ej mahda myöskään Isändä andaa päällens kirjoittaa jongun, kuin händä ej palvele eikä hänen ruokansa ja palkkaansa nautitse, ja tulee sen sivusa se niin muodon väärin ylösannettu, 15 §. jälkeen Värvingi-Säännösä maanjuoxiana pidettämään, vastakoon myös Isändä Palkollisen Kruunun ulostekoin edestä, jotka sitten mahtavat palkasta otettaa, ellei muutoin pestimisesä sovita.
§. 3. Isännän pitä Palkollista suosiolla, hyvydellä eli asianhaarain jälkeen kovudella kohtaman, ja myös hänen edellänsä käymän hyvillä ja sovelioilla esimerkeillä. Saakoon myös Palkollista kohtulliseen työhön pitää ja askareista neuvoa. Jos Palkollinen laiskudesta, huolimattomudesta eli tottelemattomudesta palveluxesansa rikkoo, eli muutoin sopimatoinda ja rangaistettavaa elämää pitää; Olkoon Isännälle sallittu, että yxivakaisilla nuhteilla, ja, jollei ne auta, kohtullisella huoneen kurituxella, pyytää händä ojendaa. Jollei Palkollinen sittengään itsiäns parannais, eli jos se löytään taitamattomaxi ja kelvottomaxi siihen palveluxeen, johon se pestattu on, eli palveluxesans, ej ole uskollinen eli on uppiniskainen, ja jos Isändä sehntähden tahtoo hänestä päästä, ilmoittakoon asian Kaupungeisa Magistratille ja Maalla Kruunun-Foudille eli Nimismiehelle, joka, koska senkaldainen syy Palkollisen kanssa löytyy, ja Isändä sitä ej tahdo andexi andaa, tygösanoo sille syynalaiselle kohta palveluxesta pois lähtemään; Palkolliselle ej kuitengaan estetty Tuomioistuimesa valittaa, jos hän luulee itsellens vääryttä tapahtuneen. Jos joku Palkollistansa muutoin kuin täsä sanottu on, palveluxesta poisajaa, ja Palkollinen sen päälle kandaa, eli jos Isändä muutoin tahdois päästä palkollisestansa, joka palveluxesansa näytettävästi ej ole rikkonut, ja muutoin heidän välillänsä ej sovita eli jos palkollinen ilman syytä poisajetaan; Maxakoon Isändä vahingon ja täyden vuoden palkan ja andakoon Palkolliselle senkaldaisen Päästö-Kirjan, kuin hän oikein ansainnut on.
Art. 3.
Palkollisista.
Art 4.
Päästö-Kirjasta ja Pesti-todistuxesta, niin myös kuinga ne tehtämän ja ulosannettaman pitä.
Art. 5.
Palkollisten Palkasta.
Art. 6.
Pestimisestä, ja mitä siinä vaariinotettaman pitä.
Art. 7.
Ylössanomisesta, ja mitä siinä merkittämän pitä.
Art. 8.
Muuttamisesta palveluxeen ja palveluxesta, niin myös jos Isändä kuolee, muuttaa eli muutoin eroitetaan omaisudestansa, eli jos Palkollinen ottaa värvingiä eli palveluxesta karkaa.
Art. 9.
Siitä, kuin tämän Asetuxen suhteen muutoin vaariin otettaman pitä.