Keisarillisen Majesteetin
PLAKAATTI
neljästä yhteisestä Juhla-, Kiitos-, Paasto-, Parannus- ja Rukouspäivästä, jotka yli koko Suomen Isoruhtinanmaan juhlallisesti pidettävät ja vietettävät ovat tulevana vuonna 1844.
Annettu Helsinginkaupungissa 27 p. Marraskuuta 1843.
Me Nikolai Ensimäinen jne.
Tarjoome teille, rakastetut, uskolliset alamaisemme Evangelisesta Lutheruksen Seurakunnasta Suomen Isoruhtinanmaassa, erinomaisen lemmemme, armollisen suosiomme ja hyvän tahtomme, Jumalan kaikkivaltiaan kanssa.
Ainoasti sille, joka ajattelemattomasti nauttii elämää, taitaa velvollisuutten täytäntö kohden kaikkein ihmiselle suotuin lahjain Antajaa, lakata olemasta sydämen tarves, ja Jesuksen Kristuksen tunnustajat, jotka siltä pyhältä Mestarilta ovat oppineet aina antamaan Jumalalle ainoalle kunnian ja Häntä oikein rukoilemaan, luovuttavat itsensä itsetyössä kaikesta kristityn nimen osallisuudesta, jos he laimiinlyövät mitä heillä sen suhteen on velvoituksena. Totisellen kristitylle ei myöskään ole kyllä, että hän yksinäisyydessä kääntää ajatuksensa Korkeimman Olennon tyköön, että hän, avattua silmänsä uuden päivän valolle ja ennenkuin ne lepotuntien lähestyissä, unelta suljetaan, rukouksessa edeskantaa Hänelle, joka öin päivin valvoo omainsa ylitse, kiitollisuuden uhrin ja Hänen huomaansa antaa kaikki asiansa; se jonka mieli on autuaaksi tekevän Sanan hengeltä valaistu, kehoitetaan siltä myöskin julkisesti Seurakunnan kanssa polviansa notkistamaan Herran pyhässä huoneessa ja ylentämään äänensä Ijankaikkisen kiitokseksi. Koskas taitaiskaan ajatus että meidän tulee rukoilla Jumalaa ei vähemmin lähimmäistemme kuin itsemme edestä, herätettää vaikuttavammasti, kuin koska sydän liikutetaan näiden satain ja tuhansien yhteiselämän hartaudelta, joilla ei ainoasti ole "yksi usko, yksi kaste, yksi Jumala", mutta jotka myöskin yhden ja saman kansakunnan jäseninä ovat yhteisesti jakaneet lukemattomia merkkejä taivaallisen Isän suojeluksesta sekä vastoinkäymisessä, että myötäkäymisessä? Teidän hurskaimpain toivotustenne kanssa yhteensopii sentähden myös epäilemätäh, että Me, yksivakaisesti halaten oikein kristityllä esimerkillä kehoittaa Teitä, uskolliset alamaisemme, kaikkeen mitä Teillen hengellisessä eli maallisessa päällenkatsannossa etuisa ja tarpeellinen olla taitaa, nyt jälleen, tämän vuoden lopuissa, jollen viimeksi säädimme yhteisiä Juhla-, Kiitos-, Paasto-, Parannus- ja Rukouspäiviä, Teiltä, Suomen asujat evangelisesta Lutheruksen uskontunnustuksesta, juhlallisesti vietettäviksi ja pidettäviksi, tämän yhteisen Plakaatimme kautta armossa asetamme neljän sellaisen Juhlapäivän asianomaisesta viettämisestä Sunnuntaina 10:nä p. Maaliskuussa, 14:nä p. Huhtikuussa, 7 p. Heinäkuussa ja 13:nä p. Lokakuussa, uuden luvun jälkeen, tulevana vuonna 1844.