Keisarillisen Majesteetin
Armollinen
REHGLEMENTTI
Suomen Papis- ja Koulusäädyn Leski- ja Orpokassalle
Annettu Helsinginkaupungissa 20 p. Tammikuuta 1844.
Me Nikolai Ensimäinen jne.
Teemme tiettäväksi: että ennen tätä säättyämme yhteisen pensionikassan perustamisesta Suomen molemissa hiippakunnissa papissäädystä kuolleiten virka- ja palvelusmiesten niinmyös palveliain leskille ja orpolapsille, ja sittenkuin, asianomaisen tultua siitä aineesta kuultuiksi, sekä tuomiokapitlumeilta sellaisen laitoksen osotusreglementti on alamaisesti tehty, että myöskin Suomeen asetetulta Senaatiltamme lausunto siitä Meillen alamaisuudessa saatettu; niin olemme armossa hyväksi löytäneet sanotulle laitokselle vahvistaa seuraavan Reglementin:
1. ARTIKLA
Osallisuudesta pensionilaitoksessa ja pensionikassan perustusrahoista.
1 . Osakkaita pensjonilaitoksessa ovat: a) kaikki ne palvelusmiehet ja palveliat maakunnan seurakunnissa, tuomiokapitlumeissa ja yhteisissä opistoissa, jotka hyväksensä nauttivat papillisia erioikeuksia, annettuja 16:tena päivänä Lokakuussa 1723, eivät ole osallisia muissa yhteisissä pensjonilaitoksissa, ja 5:entenä p. Heinäkuuta 1841, kuin Suomen papis- ja koulusäädyltä sen laitoksen perustamista valmistamaan valitut asiamiehet ensi kerran kokoontuivat, valtakirjain, konstitutorialein eli säätämien jälkeen, palveliat papis- ja koulusäädyssä, taikka sen ajan perästä ovat siihen palvelukseen otetut; b) ennen sanottua päivää papillisesta säädystä kuolleiten palvelusmiesten ja palveliain lesket ja lapset, jos sellaiset lesket ja lapset taikka lain jälkeen, taikka esivallan armosta, jälkeen 1:sen p. Toukokuussa 1842, ovat nauttineet eli vielä nauttivat sisääntuloja heille langenneista armovuosista, ja siis sillaikaa olivat taikka ovat velvolliset maksamaan laitoksen eduksi sellaisia ulostekoja, kuin tässä perästäpäin tarkemmin määrätään; ja ilman sitä tuomiokirkkoin, tuomiokapitlumein ja oppihuonetten vahtmestarit, niinkuin tämän reglementin 4:jäs . likemmin osottaa.
2 . Leski- ja orpokassan perustusrahaksi määrätään: a) kruunun veroista armollisimmasti luvattu summa kymmenen tuhatta hopiaruplaa vuotuisesti kahdentoistakymmentä vuoden aikaan; lukein 1:sestä päivästä Toukokuuta 1842.
b) Ulosteoilta jälkeenjäänyt sisääntulo kaikista arkkipispan ja pispan ammateilla Suomessa olevista palkkaetuuksista kokonansa, siltä ajalta, kuin nämät ammatit puhtaan vakansin sattuissa, joka tapahtuu virkaa muutettaissa taikka virkamiehen kuollessa ilman jälkeensä jättämätäh leskeä ja turvattomia lapsia, tulevat seisomaan avoimina, niinmyös armovuotten perästä, siltä ajalta, jonka vielä palvelukset ovat auki.
c) Ulosteoilta jäänyt sisääntulo, kaikista tuomioprovastin ja kirkkoherran lääneissä, 1:sestä päivästä Toukokuussa 1857 ja edespäin niinmyös kohdastansa gymnaasin Lektorein ja muiden maakunnan kouluissa olevain eikä muussa yhteisessä pensionilaitoksessa osallisten opettajain, niinmyös tuomiokirkon toimitusmiesten, pitäjäm apulaisten ja saarnamiesten kaikkinaisista palkkaettuksista puhtaan vakansin ollessa, ehdottomasti yhden vuosikauden aikaan ja kauemmin koko vakansin alla, niinmyös, jos armovuosia on, vakansiaikana niiden perästä; kuitenkin poismaksaen siitä sen palkan, joka tulee palveluksia tekiville, niiden avoimina ollessa.
d) Jäännös ulostekoin jälkeisestä sisääntulosta, joka avoimista kappalaisen palveluksista, missä armovuosia ei ole ollut, saadaan, siitä ajasta alkain, kuin uusi kappalainen on palvelukseen säätty,eli sittenkuin seminarjumin, gymnaasin ja koulun kirjahuoneet ovat saatavansa saaneet, silloin olevan papillisen vuoden loppuun asti.
e) Ulosmaksuilta jääpä sisääntulo niistä palkkaetuuksista, jotka myötäseuraavat lukkarin ja urkunistin palveluksia, ...
f) Se erinäinen apuraha, jonka kaikki osakkaat ovat velvolliset vuotuisesti maksamaan leski- ja orpokassaan tässä jälkeen määrätyllä tavalla: ...
...