Zacharias Topelius, Om Lefnadskostnaden i Helsingfors, besynnerligen med afseende å Studerande Corpsen.
Seuraus "Lähettäjän" laskelmista on Iyhyesti sanottuna, että ylioppilaan pitäisi Helsingissä tulla toimeen maksamalla korkeintaan 100 rupl. huoneesta, puista ja valosta, noin 50 rupl. päivällisistä, kun ne haetaan ruokakantimella, ja 150 rupl. muista välttämättömistä menoista, siis kaikkiaan 300 ruplalla, kaikki laskettuna pankkoseteleissä vuotta kohti, mikä summa edelleen huomattavasti vähenee, jos kaksi asuu samassa huoneessa. Vaatteet eivät sisälly laskelmaan.
Emme epäile, että sekä ylioppilaat että heidän huoltajansa ovat iloisesti yllättyneinä huomanneet nämä tulokset, sillä laskemalla, tai oikeammin sovellutuksella on se etu, että se on uusi. Tähän asti on totuttu laskemaan jotensakin seuraavalla tavalla. Kuvitelkaamme olevamme kaksi ylioppilasta, kaksi kunnollista, ahkeraa ja ennen kaikkea säästäväistä nuorukaista, jotka asettuvat asumaan Helsinkiin kolmeksi tai neljäksi vuodeksi, 9 kuukaudeksi vuodessa. Jakakaamme tällöin pieni menoarviomme viiteen ryhmään: 1) Asunto, 2) Ruoka, 3) Vaatteet, 4) Opinnot, 5) Sekalaiset menot.
I. Alkaakseen lukunsa ylioppilas ei voi ilman huomattavaa ajanhukkaa asua syrjäisissä kaupunginosissa. Sillä kaupungin keskustassa sijaitsee yliopisto, jossa hän käy useita kertoja päivässä, ja usein on luentojen välillä vain tunti tai pari. Vuokratkaamme kumpikin ( On huomattava, että laskelma kauttaaltaan koskee yhtä henkilöä, molemmat vain jakavat päivälliset yhteiseksi edukseen.) itsellemme siisti ja vaatimaton huone, joka ei ole kaukana eikä sijaitse kaikkein kalleimmissa kortteleissa. Täällä maksamme 75 rupl. vuokraa vuodessa, sillä jos otamme huoneen kuukausivuokralla, se on kalliimpi. Jos huone on lämmin, tu lemme toimeen 1 1/2 sylellä koivuhalkoja, ja nämä ostamme syksyllä, jolloin ne pinottuina, ajettuina ja hakattuina maksavat 20 rupl., kun ne taas talvella kuormittain ostettuina maksaisivat noin 30 rupl. Edelleen poltamme runsaan kuuden kuukauden aikana kynttilöitä, tietysti vain yhtä ker- rallaan. Mutta koska istumme uutterasti kirjojemme ääressä, poltamme pimeimpänä aikana, so. kahtena kuukautena kynttilän vuorokaudessa, yhteensä 60 kynttilää tai 12 naulaa. Loppuaikana poltamme kahtena kuukautena yhden ja toisena kahtena kuukautena puoli naulaa viikossa, jolloin kynttilöitä on käytetty hyvin taloudellisesti; siis toiset 12 naulaa, yhteensä 24 naulaa à 45 kop., yhteensä 10 rupl. 80 kop. Siirto 105 rupl. 80 kop.- Huoneen hintaan lasketaan tavallisesti myös palvelu ja siivoaminen. Puhukaamme siivoojan kanssa, mutta älkäämme pelkästä säästäväisyydestä ottako sellaista, joka sotkee ruokamme ja varastaa liinavaatteemme. Kunnon palvelijalle maksamme 3 rupl. 50 kop. kuukaudessa, joka ei ole paljoa, kun hän myös pesee lattian, tuo ruokamme, maitomme, toimittaa asiamme ja keittää kahvimme lastuilla. Siis 31 rupl. 50 kop. 9 kuukaudessa. Siirto 137 rupl. 30 kop.-Yhteensä . . . mutta seis!
Millä kalustamme huoneemme? Niin sitä emme ole vielä ajatelleet. Meidän on joko vuokrattava tai ostettava huonekaluja, astioita, vuodevaatteita. Laskekaamme vuotta kohti tämä meno mahdollisimman halvaksi, ja se nousee kuitenkin esim. 22 ruplaan 70 kopeekkaan, jonka takia ensimmäinen menoryhmä asunto nousee (ei 100:aan, vaan) 160 ruplaan.
II. Sitten seuraa syöminen, jonka järjestämme mitä taloudellisimmin. Me emme mene ravintolaan maksamaan päivällisestä 12-30 rupl. kuukaudessa, emme myöskään tuo kotiin kalliista paikoista, joissa maksetaan 15-25 rupl. henkeä kohti. Vaan seuraten "Lähettäjän" neuvoa tuotamme kaikkein halvimmista paikoista puoli annosta. Mutta anteeksi, olemme nuoria ihmisiä ja meillä on hyvä ruokahalu; meidän on maksettava vähintään 7 rupl. vatsaa kohti (Niukkoja puoliannoksia saa joskus 12 ruplalla tai 6 ruplalla henkeä kohti. Mutta myös 6 kertaa 9 on 54 ruplaa, ilman voita ja leipää. Mistä on näin ollen peräisin "Lähettäjän" mahdoton laskelma, että päivällinen maksaa 50 ruplaa? Totisesti, jos "Lähettäjä" olisi hyvä ja perustaisi ruokaloita, joissa olisi sellaiset hinnat voisimme taata hänelle ennen kuulumattoman yleisömenestyksen.). Siis 63 rupl. Siirto 223 rupl. Edellyttäen, että tuomme kotoa voipytyn, laskemme tämän aineen kulutuksen vain 1 1/2 naulaksi viikossa 7 kuukauden aikana; se on hinnan ollessa 45 kop. naulalta 20 rupl. Leipää ostamme vähintään 3 ruplalla kuukaudessa; se on 27 rupl. Siirto 270 rupl.-Maitoa (muistettakoon, että aamiaiseksi ja illalliseksi syömme kuivaa ruokaa) 1/2 tuoppia päivässä, se on 68l/2 kannua 9 kuukaudessa å 35 kop. = n. 24 rupl. Tämän lisäksi vielä joskus lampaanlapa, silliä yms., joka vie vain 16 rupl. koko aikana. Ruoka yhteensä 150 rupl. ja siirto 310 rupl.
III. Otaksukaamme, että tuomme kotoa kaikki pito- ja liinavaatteemme. Nämä vaatteet, varsinkin jalkineet tarvitsevat kuitenkin 9 kuukauden aikana korjausta; yhtä ja toista pientä on ostettava jne. Olkoonpa, että tämä Helsingissä maksaa meille vain 25 rupl. Mutta meidän täytyy käyttää rahaa myös pesuun. Jos maksamme tällöin paidan pesusta 10-15 kop., rintamuksen 5 kop. jne., niin omatuntomme voi olla varsin rauhallinen, jos kulutamme pesuun 15 rupl. Vaatemenot yhteensä 40 rupl. ja siirto 350 rupl.
IV. Pettää itseään, jos luulee, että suoranaiset akateemiset opintomenot eivät merkitse mitään. n totta, että yliopiston ja osakuntien kirjastot säästävät ylioppilailta kustannukset, jotka menisivät monen kalliin kirjan hankkimiseen; mutta on kohtuutonta kuvitella, että nämä kirjastot riittäisivät kaikille. Esim. fysiikan professori ilmoittaa aikovansa seurata uutta saksalaista oppikirjaa; kaunopuheisuuden professori antaa tiedoksi, että hänen tarkoituksensa on selittää erästä melko tuntematonta kirjailijaa; näillä opettajilla on esim. 50 kuulijaa kummallakin, mutta kirjastoissa on tuskin kymmentä kappaletta kyseessä olevia kirjoja; pitäisikö nyt niiden 40 kuulijan, jotka eivät saa kirjaa lainaksi, luopua näistä luennoista? Eräissä tapauksissa käy suorastaan välttämättömäksi ostaa kirjoja, puhumattakaan niistä eduista, joita opiskelussa on omasta valitusta, vaikkakin pienestä kirjastosta. Laskemme siis kirjojen oston ja sitomisen 50 ruplaksi. (Muistettakon, että yliopistossa käytetään monia saksalaisia oppikirjoja, jctka ovat huomattavasti kalliimpia kuin ruotsalaiset.) Siirto 400 rupl.-Yksityiset luennot, kahdet joka lukukausi, 20 rupl.-Osakunta- ja cursorimaksut 20 rupl. Opinnot yhteensä 90 rupl., johon ei edes ole laskettu väittely- ja tutkintomaksuja. Siirto 440 rupl.
V. Näin pitkälle on ylioppilas joutunut säästäväisesti eläen, ja kuitenkaan hän ei ole vielä polttanut yhtään piipuntäyttä, ei maistanut yhtään kupillista kahvia, vielä vähemmän muuta, joka melkoisella syyllä voidaan laskea "välttämättömään, mutta ei juuri kaikkein välttämättömimpään". Sellainen ylioppilaille välttämätön tavara on tupakka, tuskin yksikään kymmenestä sanoo olevansa polttamatta. Piippu suotakoon hänelle, joka suurimman osan päivästä viettää yksinäisyydessä istuen, etenkin kun tämä on ainoa kestitys minkä hän voi tarjota vierailulle tuleville ystävilleen. Vakinainen polttaja käyttää kuukausittain 3 tokkaa; me merkitsemme menoarvioon vain 2, eikä kallista tupakkaa, ei myöskään ainoatakaan sikaria. Siis 18 tokkaa å 1 rupl. 75 kop. = 31 rupl. 50 kop. - Kahvia, kupillinen joka aamu sekä kermaa ja sokeria 10 kop. = 27 rupl. 50 kop. Siirto 499 rupl. - Teetä yhtenä ainoana iltana viikossa å 10 kop. kuppi = 7 rupl. - 4 konserttia, yhtä monta näytelmää ja kahdet julkiset tanssiaiset = 20 rupl. Postirahoja 14 rupl. Siirto 540 rupl.-Pikkumenot, kuten kirjoitustarpeet, muutot, juomarahat ym. 10 rupl. Summa Summarum 550 rupl. (kaikki pankkiseteleissä).
Sellainen on summa, jonka ylioppilas yllämainituin ehdoin kuluttaa Helsingissä 9 kuukaudessa. Että hän voi supistaen elää halvemmalla, sen olemme ensimmäinen tunnustamaan. Mutta että hänen vanhempiensa, jos hän saa rahansa heiltä, ei ilman äärimmäistä hätää pidä vähentää mitään tästä summasta, siitä olemme yhtä varmasti vakuutettu. Päinvastoin on jokaisen, joka on perillä oloista, tunnustettava, että olemme kartuttaneet ylläolevaa laskelmaa monin paikoin liian niukasti, että mahdollisesti vaaditaan 50 ruplan lisäys, varsinkin huomioonottaen, että nuorukainen kokemattomuutensa takia ei aina voi järjestää täällä oloaan halvimmalle mahdolliselle kannalle.
Tämä laskelma voi näyttää pikkumaiselta, mutta se on valaiseva. Mahdollisesti se kiinnostaa perheenisiä ja muita, jotka lähettävät huomattavia summia Helsinkiin olematta varmoja siitä, kuinka niitä käytetään.
Š
Ylläoleva ratkaiskoon, olemmeko syystä vai syyttä kutsuneet Helsinkiä kalliiksi paikaksi verrattuna maamme muihin seutuihin. Todennäköisest; kuluttavat ylioppilaat täällä vuosittain 250.000 seteliruplaa. Se on huomattava summa meidän maassamme, ja kun ottaa huomioon, että suurin osa siitä on lähtöisin pappien, virkamiesten, porvarien usein niukoista varoista, olisi kiusauksessa toivomaan summaa pienemmäksi. Sillä, mitä ...
(Suom. Entisaikain Helsinki III, s. 26-30)