Kuning:sen Maj:tin
PLACATI,
Neljästä Yhteisestä, Julki-, Kiitos-,
Paasto-, Katumus- ja Rukouspäivästä,
Jotka
Yli koko Ruossin Valdakunnan, Suuren Ruhtinan Maan Suomen, ja kaikkein Ruossin Kruunun omain ja sen alla olevain Ruhtinan Maitten, Maakundain ja Herran Valdain, juhlallisesti pidettämään ja vietettämään pitä tulevana Vuonna 1808.
Annettu Stockholmin Linnasta sinä 28 päivänä Joulukuusa 1807.
Turusa,
Prändätty FRENCKELLin Kirjan Prändisä.
Me GUSTAF ADOLPH Jumalan Armosta Ruossin, Göthin ja Wendin kuningas jne. ...
Jällens on se aika sisälle langenut jona Me, ej ainoastans Cristillisen tavallisuuden jälken, vaan myös Meidän oman sydämemme vakuutuxesta ja halusta, joka vuosi Teille muistutamme sitä ensimmäistä ja kaikkein tarpellisinda yden kansan velvollisuutta ja murheenpitoa, sitä nimittäin, että ej ainoastans ulkonaisesti, vaan myös sisällisesti, totisesa Uskosa ja Jumalisuudesa, sitä Kaikkein Korkeinda Olendoa kunniottaa ja palvella, Ej ole yxikän velvollisuus vahvemmin perustettu, eikä korkiambain syitten ja suurembain eduin kanssa yhdistetty kuin tämä on. Sillä tämä alkaa jo hamasta ihmisen lapsuudesta, ja seuraa händä kaikena hänen elämän aikanansa, hänelle jokapäivä enämmin ja enämmin tarpeellisuudensa osottain. Kaikki essivät onnea ja autuutta; vaan ej kengään sitä, ilman Jumalan pelkoa voita. Avatkaat edesmennein aikain tietokirjat, tutkimahan niitä tapauxia kuin sekä Kansoja yhteisesti, että erinäisiä ihmisiä ovat kohtaneet, ja Teidän pitää löytämän kaikkein aikain koettelemuxen tätä totuutta todistavan.
Jumala on Kaikkivaldias; taidaisitko siis kuolevaiset ihmiset, vahvemman perustuxen päälle, toivoansa rakendaa?
Hän on Vanhurskas; mikä on hurskaille enämbi turvan aine ja syy?
Hän on Kaikkitietävä; Kuka epäilis, ettei se yhteinen tapausten ja muutosten juoxu, jonga Hänen kädensä hallissee, vihdoin johdatetta niille autuudexi jotka Händä palvelevat?
Hän on Hyvä; pidäiskö meidän kiittämättömyydellä Hänen hyviätöitänsä nautisseman?
Hän on Armelias ja Laupias; taidaisko joku katuvainen sydän takaisin palata ilman lohdutusta sovinnon Altarilda?
Jumalan korkiat Omaisuudet ja Hänen suuret Hyvät työnsä ovat ne runsammat Jumallisten tutkistelemusten aineet, ne voimallisimmat herätyxet parannuxeen, uskoon ja pyhityxeen, ne lembiämmät manauxet Herraa ylistämään ja kiittämään.
Te Opettajat! Teidän tulee syvästi painaa näitä pyhiä Totuudeita Sanankuuliaitten sydämihin, valaistulla ja rehellisellä kiivaudella Teidän suurta kussumustanne seurata, Hengellä ja Voimalla saarnata Jumalan ilmoitettua Sanaa, ja Meidän Evangeliummillisen Uskomme pääperustusta, nimittäin Jumalan Armoa ja sovindoa Jesuxen Cristuxen kautta.
Teildä, Te Sanankuuliat! Me odotamme, että Te tarkkaalla murhenpidolla Teidän omasta ajallisesta ja ijankaikkisesta parhaastanne, toimellisesti ja kiitollisesti otatte vaarin niistä onnellisista tiloista ja tapauxista, kuin Jumalan Armollinen Edeskassomus Teille on valmistanut, Teitä johdattamahan Hänen oikiaan tundemisehens ja palvelemisehens; tutkikaat Teidän elämäkertanne ja Teidän sydämenne, tehkäät parannus, koska vielä on armon aika, hyvin muistain tämän elämän huikendelevaisuutta, ja sen viimeisen askelen painavaisuutta. Niin muodoin Te taidatte olla visseytetyt Sen Kaikkein Korkiamman Armosta ja Siunauxesta, ja ynnä Meidän kanssamme, olla siitä vakuutetut, että Hänen väkevä kädensä vielä ombi kokotettuna varjelluxexi ja suojelluxexi Meille ja Meidän Valdakunnallemme.
Että Te siis mahdaisitte senkaltaisia Jumalisia ajatuxia myös julkisesti osottaa, niin tahdomma Me, tämän Meidän avoimen Kirjamme ja Plakatimme kautta, käskeä ja asettaa, Neljä Yhteistä, Julki-, Kiitos-, Paasto-, Katumus- ja Rukouspäivää yli koko Meidän Valdakundamme ja sen alla olevain Maakundain, tulevana vuonna 1808, vietettäväxi Sunnuntaisina, sinä 6 päivänä Maaliskuusa, 8 päivänä Toukokuusa, 26 päivänä Kesäkuusa, ja 23 päivänä Lokakuusa, niiden siiheen tilaan asetettuin Textein johdatuxen jälkeen. ...