Keisarillisen Majesteetin
PLAKAATTI
neljästä yhteisestä, Juhla-, Kiitos-, Paasto-, Parannus- ja Rukouspäivästä, jotka koko Suomen Isoruhtinanmaassa ovat juhlallisesti pidettävät ja vietettävät tulevana vuonna 1848.
Annettu Helsinginkaupungissa 29 p. Marraskuuta 1847.
Me Nikolai Ensimäinen jne.
Taritsemme Teille, rakastetut, uskolliset Alamaisemme evangelisesta Lutheruksen seurakunnasta Suomen Isoruhtinanmaassa, erinomaisen lemmemme, Armollisen suosiomme ja hyvän tahtomme, Jumalan kaikkivaltiaan kanssa.
Niinkuin Me kaikissa elämän vaiheissa olemme tunteneet Jumalisuuden terveelliset vaikutukset, niin olemme myös aina pitäneet pyhimpänä ja kalliimpana velvollisuutenamme virkistää ja vahvistaa Teissä, Suomen asujamet, sen taivaallisten totuutten tuntoa.
Yksivakaisesti peräänajatellen että kaikki hyvä ja täydellinen lahja tulee ylhäältä, ja että Jumalan pelko on viisauden alku, saapi ihminen sen yhteistä ja erikoista menestystä varten muistettavan vissiyden, että se mielen laatu, jolla jokainen Ijankaikkisen rakkauden ajallinen ja hengellinen lahja vastaanotetaan ja nautitaan, muuttaa sen saman pysyväiseksi onneksi taikka onnettomuudeksi, joka epälukuisten seurausten kanssa, pyhyyden Lain jälkeen, erinäisestä ihmisestä leviää ja siirtyy tuleviin aikoin ja sukukuntiin. Samaa vissiyttä vahvistaa myös niinhyvin se jokapäiväinen, kuin se aikakirjoin kirjoitettu yhteinen kokemus, että vakaasti aljettu ja vilpittömästi harjoitettu tutkisteleminen ihmisen luomisesta Jumalan kuvaksi, ynnä Jumalan ilmoitetun sanan tarkan tutkinnon kanssa, poispoistaa luonnollisen pimeyden, jolta ihminen pidetään sidottuna, ja avaa hänen hengellisen silmänsä sille viisaudelle, joka hänelle salatussa löytyy. Ilman Jumalan Sanan kanssavaikutusta ei kukaan voi ajatuksellansa käsittää Jumalaa Hänen totuutensa valossa, ja vilpittömällä rakkaudella tehdä Hänen tahtoansa: mutta jos tämän Sanan ahkera tutkinto on siittänyt vahvan vissiyden, että tämä on ijankaikkinen elämä, että he Hänen, totisen Jumalan tuntisit, ja jonka Hän lähettänyt on, Jesuksen Cristuksen, niin heräjää myöskin halu täyttämään kristillisyyden korkeinta käskyä: olkaa täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on.
...
Me käskemme ja velvoitamme siis tämän kautta Teitä kaikkia, uskolliset Alamaisemme evangelisestä Lutheruksen tunnustuksesta Suomen Isoruhtinanmaassa, ketään eroittamata, mistä säädystä ja tilasta hän olla mahtaa, että Te näinä nyt mainittuina juhlallisina Kiitos-, Paasto-, Parannus- ja Rukouspäivinä, luopuin kaikista maailmallisista askareista ja jumalisen valmistuksen jälkeen, aikaseen ja yksimielisesti astutte ylös Herran huoneeseen, siellä rukouksiin ja kiitosveisuin yhdistettyinä tutkimaan Jumalan pyhästä Sanasta tilaisuutta varten valittuja tekstejä ja niitä opetuksia, jotka niiden johdatuksesta taitaa eteenne asettaa. Ja että Meidän hyväaikeista, jumalista käskyämme sitä paremmin kuuliaisuudella seurattakoon, tahdomme käsketyiksi kaikkia asianomaisia, sitä säännöllisesti ja oikiaan aikaan julistamaan, niinmyös tarkkaa ja yksivakaista vaaria pitämään, ettei se keltään, jo ennen säätyn edesvastauksen haastolla, rikottako ja laiminlyötäkö. Jonka jälkeen Teidän kaikkien ylipään ja kunkin erinomaiten, tulee itsenne kuuliaisesti ojentaa. Ja Me annamme Teidät kaikki ja kunkin Jumalan kaikkivaltiaan haltuun Armollisesti!