Tampereen paperitehtaan perusti Abraham Häggman 1783 (maaherran vahvistus vuonna 1785). Häggman oli teolli- suuden monitoimiyrittäjä, jolla oli aikoinaan mm. vaskipaja, värjäämö, saha ym. Ainoastaan saha jäi pysyväksi. Paperi- tehdas oli vaatimaton. 1785 oli hänen palveluksessaan kolme kisälliä ja 1790 kuusi renkiä ja kahdeksan piikaa. Tehtaalle olivat tärkeitä myös lumppukauppiaat, joita oli kaksi Tampereella 1780-luvulta lähtien. Häggmanin vanhetessa paperitehdas alkoi rappeutua. Vuonna 1805 esim. todistettiin, että tehdas oli ollut useat vuodet ainoastaan nimeksi pape- ritehdas, ja usein sieltä ei ollut saanut paperia ollenkaan. Häggmanin kuoltua 1810 paperitehtaan osti Lars Gustaf Lefgren.
Vuodesta 1810 alkoi uusi ajanjakso tehtaan elämässä. Lefren osti ja liitti tehdaslaitokseensa useita lähellä olevia talon- tontteja sekä paransi ja laajensi tehdasta. Uusi kivinen tehdasrakennus rakennettiin ja työntekijöitä palkattiin lisää. Vuonna 1820 oli työntekijöitä kaikkiaan 42, 1825 25 ja vuonna 1830 17. Tarpeellisia pääomia saatiin lainaamalla yksityisiltä varakkailta paikkakuntalaisilta ja vekselikonttorilta.
Tampereen paperitehdas oli vielä manufaktuurikauden tehtaan perikuva. Paperin valmistustapa oli alkeellinen; mestarit ym. valmistivat paperia melkein samalla tavalla kuin kiinalaiset olivat vuosituhansia tehneet. Lefgrenin kuoltua 1825 tehdasta hoiti hänen leskensä. Vuona 1832 tämä myoi sen kirjanpainaja J. C. Frenckellille.
Frenckellin tultua Tampereen paperitehtaan omistajaksi pantiin tehtaassa toimeen laajoja uudisrakennuksia. 1840-luvulla rakennettiin vanhan paperitehtaan yläpuolelle uusi kolminkertainen tiilinen tehdasrakennus. Tähän rakennukseen sijoitettiin uusi paperikone, jollaista ei Suomessa oltu ennen nähty. Vuonna 1859 oli tehtaassa kaksi paperikonetta ja kuusitoista valssia, jotka kävivät kolmen vesirattaan ja kolmen turbiinin voimalla. Tampereen paperitehdas valmisti 1800-luvun puolivälissä enemmäm paperia kuin muut paperitehtaat yhteensä. Työväen määrä lisääntyi myös jatkuvasti 1840 oli 116 työläistä (miehiä ja naisia) ja 1854 työläisiä oli jo 189. 1874 tehtaan yhteyteen perustettiin erityinen osasto puu-ja olkivanukkeen valmistusta varten. Vuosina 1906-1910 tehdasta uudistettiin. 1920 tehtaan yhtiö sulautui Rosenlewin porilaiseen metsäteollisuusyhtiöön.
Väinö Voionmaa, Tampereen historia