Suoraan etelään Turusta on meren täydellisesti ympäröimä Parainen, saaristopitäjä, joka on kuulu kauniista luodoistaan ja viehättävistä lehtirannoistaan. Siellä asuvan ruotsinkielisen väestön pelottomasta luonteesta ja omanarvontunnosta voisi tuskin päätellä, että puolet pitäjästä aikaisemmin kuului Flemingien maatiloihin. Kuitia, Flemingien vanha kantatila, on vielä tänäkin päivänä seudun suurin maatila. Siihen kuuluu koko Lemlaxin saari ja osa Ålötä. Kartanon lisäksi siihen luetaan 32 rälssitilaa, yhteensä 25 7/8 manttaalia. Näiden tilojen omistajia ovat nyt elinikäiset lampuodit, jotka maksavat kartanolle veroa ja suorittavat päivätöitä, taksvärkkejä.
Jo Joakim Fleming, Turun käskynhaltija vuonna 1495, kirjoitti nimensä perään "Kuitian herra". Hänen poikansa, kuuluisa suuramiraali ja talonpoikien kiusaaja Eerik Fleming, kuningas Kustaa I:n oivallisin mies ja aikoinaan Suomen rikkain herra, sekä syntyi että kuoli (1548) Kuitiassa. Häntä seurasi hänen vieläkin suurempi ja mahtavampi poikansa, kuningas Sigismundin uskollinen tukija, voimakas ja julma valtakunnan marski Klaus Fleming, joka kuoli vuonna 1597. Molemmat on haudattu Paraisten kirkkoon; se tiedetään varmasti. Ainakin Eerik Flemingin hautakivi on siellä yhä, joskin se on melko sopimattomasti sijoitettu lattiaan pääsisäänkäytävän viereen. Ei tiedetä aivan tarkalleen, kuinka Kuitia joutui pois Flemingien käsistä, mutta noin vuonna 1676 sen voidaan todeta kuuluneen eversti Kaarle Falkenbergille, vuonna 1744 vapaaherratar Wredelle, vuonna 1757 varamaaherra paroni Kaarle Juhana Creutzille ja vuonna 1789 apteekkari Lars von Mellille. Nykyisin sen omistaa leskirouva, kapteenska Prytz.
Tiheän ja vehmaan puutarhansa ympäröimänä Kuitia vaikuttaa vanhanaikaiselta; jo ensimmäisellä silmäyksellä tulee mieleen, että täällä seisoo historiallisella maaperällä. Kukkulalla kartanon vieressä on vielä vahingoittumatto- mana tallella pienempi harmaakivilinna. Sinne on 1500- luvun lopussa ja 1600-luvun alussa todennäköisesti viety kanuunoita kartanon suojaksi rauhattomina aikoina. Perimätieto kertoo, että kuningas Kaarle IX kulki tänne sotajoukkonsa kanssa, piiritti linnan ja valtasi sen. Sen, minkä silloin teki kuningas, tekevät nyt rotat, sillä vanha linna on jo kauan toiminut viljamakasiinina.
Z. Topelius, Finland framstäld i teckningar