Huoltaja.
Huoltajan vallan alla pitää seuraavaiset oleman: 1) Se joka ei ole 21 vuotta täyttänyt. Oman ansaihtemansa voipi hän kuitenki hallita täytettyä 15 vuotta. 2) Tyttö mistä ijästä hyvänsä (Per. K. 19: 2). Kuitenki voipi hän tehdyllä anomuksellansa täysi-ikäiseksi selitetyksi tulla. Mutta Viipurin Läänin naisista, ne jotka Läänin yhdistettäissä muun Suomen kanssa, 1 Tammik. 1812, jo olivat täyttäneet 21 vuotta, luetaan, siellä olleiden entisten asetusten mukaan, täysi-ikäisiksi (Keis. As. 9 Lokak. 1816). - 3) Joka pään heikkoudesta, tuhlaamisesta eli muusta syystä ei taida tavaraansa hallita (Perintö K. 19: 4). Asianomaisen tuomarin on se, siinä tilassa, sakon haastolla, yhteisissä sanomissa kuulutettava (Kun. As. 11 Toukok. 1774), katso Vuosipyytös.
Isä on lastensa oikia huoltaja; hänen kuoltua on äiti, isän lähimäisten sukulaisten neuvoilla; uuteen naimiseen mentyä jättäköön huoltajan toimen: pitäköön huolen kuitenki lasten hoidosta, ja olkoon hänellä valta ne pitää huoneessansa ja leivässään, jos niin tahtoo, ja laillista estettä ei ole (Per. K. 20: 1,2). Isän ja äidin kuoltua, ruvetkoon huoltajaksi se jonka he kirjallisesti eli vierasmiesten saapuilla siihen nimittäneet ovat, ja senki tapahtumata, joka lähin sukulainen ja siihen soveljas on; ilmoittakoon myös ensimäisnä oikeuden päivänä tuomarille huoltajan virkaan ruvenneensa. Jos alaikäisellä ei ole sukulaisia, elikkä jos he eivät huoltajaksi sovellu, nimittäköön oikeus muun uskotun miehen eli usiamman, tarpeen jälkeen (s. p. 3: 4,6).
Jonka huoltajana on oltava, elköön siitä epi olko lailliseta esteetä. Nämä ovat: Jos joku ulkomaalla oleva on, eli niin kaukana maassa, eli niin ahkerassa virassa, eli niin kivuloinen on ettei lasten tavaraa voi hyvästi hoitaa; jos mies on 60 vuoden ijässä, eli jos itsellään on monta lasta, elikkä 2 huoltajan virkaa, eli 1 laajatöinen (Per. K. 20: 5, 21: 1).
Huoltajaksi ei voi säättää, joka vähätietäväinen, velassa, tuhlaaja eli lasten riitakumppani on; eli joka ei ole 25 vuotta täyttänyt, eli liian vanha, ja saattamatoin, eli köyhä on; ei ulkomaan mies, eli se joka muussa opissa, elikkä se jolla kruunun tai muuta yhteistä rahaa käsissä on (Per. K. 20: 8).
Huoltajan pitää samassa vallanalaistensa tavara kirjottaman, ja sitte hyvästi hoitaman; vallanalaisillensa antaman hyvän kasvatuksen, heidän säätynsä, varansa ja luontonsa mukaan; heidän rahansa kasvatuttaman, eikä kiintiää omaisuuttansa myömän eli lahjaaman, muutoin kuin sukulaisille ja tuomarille näytetyssä hätätilassa. Vaan huoltaja elköön itselleen mitään ostako vallanalaisen irtaimesta eli kiintiästä omasta (Per. K. 22: 1 - 4). Jos huoltajan jotaki vallanalaisensa kiintiästä perinnöstä täytyy myödä. sen eläkkeeksi eli kasvatukseksi, näyttäköön tarpeen tuomarille; kun tuomari, siitä kuultua valtakunnassa olevain lähimäisten sukulaisten mielen, kauppaan on suostunut, ja sille laillinen kiinne tullut, olkoon se vallanalaisen kanteesta vapaa, lailliseen ikään tullessansa (M. K. 4: 8). Sama menetys on huoltajan velkaa tehdessä vallanalaistensa maalle ja kiintiälle omalle (Kun. As. 29 Huuhtik. 1756).
Huoltajan pitää joka vuoden lopulla, jos niin vaaditaan, lähimäisille sukulaisille luku tekemän. Sukulaisia vailla, säätäköön tuomari jonku vähimmäkseen kolmansin vuosin luvuntekoa katselemaan. Vallanalainen itsekki voipi, siihen ikään tultuansa, tuomarin tykönä etuansa valvoa. - Jos joku tahtoo huoltajan virasta eritä, niin tehköön luvun siitä ja ottakoon todistuksen, huoltajavirkansa hyvästi toimittaneensa, ja olkoon sitte vastauksesta vapautettu (Per. K. 23: 1,3). Huoltajanviran hyvin toimittanut saakoon palkinnon oikeuden tutkinnon mukaan, jos ei mutoin tyydy (s. p. 5). Toimitusmies nautitkoon kohtuullisen vaivan palkinnon sekä maksun siitä, mitä toisen asioissa on kuluttanut. Jos eivät keskenänsä sovi, eroittakoon oikeus (K. K. 18: 5).
Kun alaikäinen on täyttänyt 21 vuotta, eli tyttö on tullut naiduksi, eli huoltous muuten päättynyt, niin antakoon huoltaja samassa kalun heille, ja tehköön luvun siitä. Jos he eivät vuodessa ja yössä siitä laillista kysymystä nosta, olkoon huoltaja kaikesta vastauksesta ja enemmästä luvunteosta vapaa. Jos usiampi huoltaja on, vastatkoon yhtäläisesti, kuitenki niin ettei kukaan tarvitse kärsiä toisen rikoksesta jota ei voinut estää. Jos ovat tuomarin suostumisella hallituksen keskenänsä jakaneet, vastatkoon jokainen puolestansa. Jos joku, valtiaksi tultuansa, turhalla jutulla vaivaa huoltajatansa, olkoon sille kaksinkertainen sakko, ja palkitkoon vahingon (Per. K. 23: 4 - 6), katso Vallanalainen.
(Ote: Asianajaja, eli Lain-opillinen Käsi-kirja Suomen kansalle; alkupuustawittain koottuja Lainsääntöjä, Asetuksia ja Julistuksia, jokaiselle tarpeelliset tietää laillisissa asioissansa, sekä niihin kuuluwien kirjoitusten kaawoja. Viipurissa 1847.)