Keisarillisen Majesteetin
Armollinen
INSTRUKSIONI
Hantverkkikouluille Suomessa.
Annettu Helsinginkaupungissa 7 p. Kesäkuuta 1848.
Me Nikolai Ensimäinen jne.
Teemme tietäväksi: että sittenkuin, 9:nä p. Kesäkuussa 1847 annettun armollisen Asetuksemme seuravaksi, Hantverkkikouluja tulee ensialuksi Helsingin, Turun ja Vaasan kaupunkeihin perustettavaksi; niin olemme, näiden kouluin sisällisestä laitannosta, hallituksesta ja ylläpitämisestä, Armossa hyväksi löytäneet toistaaksi säätää ja asettaa, niinkuin seuraa:
1. Artikla.
Koulunhallitus.
1 §. Hantverkkikouluin yhteistä peräänkatsontoa pitää Helsinginkaupungissa Manufaktuurdireksjoni, ja Turussa ja Vaasassa Direksjoni, kokoonsäätty, niinkuin Sunnuntaikouluin Direksjonit, Läänin Guvernöörin esimiehuuden alla.
2. Artikla.
Kouluin Edesseisoja eli Direhtööri.
3 §. Hantverkkikouluin sisällistä hallitusta pitää yksi Direhtööri, joka myös on opettajana taikka kemiiassa, mekaniikissa ja fysiikissä, taikka matematiikissa ja räkninkikirjoituksessa. Direhtööri on velvollinen ylläpitämään asianomaista järjestystä ja kuria koulun oppilaisten seassa ja pitämään siitä tasaista ja jokapäiväistä peräänkatsomusta, taleltamaan koulun kirjastoa, tekemään ja pitämään sille täydellisen kirjalistan (katalogin), edesseisomaan koululaitoksen huoneenhallitusta ja tekemään tiliä siitä asianomaisesti, niinmyös edesvastaamaan koulun kaluin ja omaisuuden korjuusta ja kaitsennosta.
3. Artikla.
Opettajat.
Hantverkkikouluissa neuvottavia oppiaineita opettamaan, tulee kuhunkin kouluun otettaviksi kuusi eli seitsemän opettajaa, joista yksi kolmesta ensimäisistä myös on koulun Direhtööri. Nämät opettajat ovat:
1:siksi, Kemiianopettaja, joka . . .
2:seksi, Opettaja mekaniikissa ja fysiikissä; . . .
3:neksi, Matematiikin ja räkninkipidon opettaja.
4:neksi, Jumalisuuden opettaja, neuvova . . .
5:neksi, Opettaja äidinkielen grammatikassa, . . .
6:neksi, Kaunokirjoituksen, viiva- ja kaunistusriitningin opettaja, . . .
7:neksi, Saksan kielen opettaja, . . .
4. Artikla.
Verkmestarit.
8 §. Jokaiselle hantverkkikoululle säätään kaksi verkmestaria, yksi mekaniikin, toinen kemiian opetusta varten, . . .
5. Artikla.
Koulun palveliat.
6. Artikla.
Opettamisesta ja kuinka oppilasten taito tutkitaan.
10 §. Opetuksen suhteen jaetaan hantverkkikoulu kahteen luokkaan ja kukin luokka kahteen osastoon. Oppikurssi kussakin luokassa kestää kaksi vuotta ja vuosi jaetaan kahteen termiinaan, nimittäin kevät- ja kesä- niinmyös syys- ja talvitermiinaan.
7. Artikla.
Oppilaisista ja niiden ottamisesta kouluun niinmyös muista eduista ja velvollisuuksista.
16 §. Nauttimaan opetusta hantverkkikouluissa vastaanotetaan ylipään sellaisia nuorukaisia, jotka tahtovat antauta hantverkkeihin, elinkeinoihin ja muihin sellaisiin töihin. Näiden nuorukaisten pitää olla tulleet kahdentoistakymmentä vuoden ikään ja taitaman selvästi lukea sisältä, kirjoittaa avullista tyyliä ja tuntea katkismuksen pääkappaleet. Kuitenkaan ei saa oppilaisten luku ensialuksi olla suurempi kuin kuusikymmentä kussakin hantverkkikoulussa.
8. Artikla.
Koulujen kalustoista ja niiden peräänkatsonnosta ja korjuusta.