Kuning:sen Maj:tin
PLACATI,
Neljästä Yhteisestä, Julki-, Kiitos-,
Paasto-, Katumus- ja Rukouspäivästä,
Jotka
Yli koko Ruossin Valdakunnan, Suuren Ruhtinan Maan Suomen, ja kaikkein Ruossin Kruunun omisa ja sen alla olevain Ruhtinan Maitten, Maakundain ja Herran Valdain, juhlallisesti pidettämän ja vietettämän pitä tulevana Vuonna 1801.
Annettu Drottningholmin Linnasa sinä 29 päivänä Marraskuusa 1800.
Turusa,
Prändätty FRENCKELLin Kirjan Prändisä.
Me GUSTAF ADOLPH Jumalan Armosta Ruossin, Göthin ja Wendin Kuningas jne.
Mutta suloisemmin kussuu Meitä hyväintekoin muisto rakastetut Alamaiset, uhraamaan Jumalalle koko Meidän sydämemme, rakkaudemme ja kuuliaisudemme. Me olemme onnellisemmat kuin Meidän Isäimme, onnellisemmat kuin monet Meidänikäiset Kansat. Me saamme Rauhan ja Terveyden siunauxilla päättää sen satavuotisen ajan, joka sodan ja ruton hävitysten alla aljettin. Älkön Ruossin Valdakunnan Asujat koskan unhottako ajatella, kuinga kaikkein niiden sekulaisten tapausten alla, jotka aikain juoxua ja niiden ainaisia muutoxia alinoma seuravat, Jumalan Hyvyys kuitengin alati on osottanut voimansa, suojellen tätä Maakundaa. Jumala on lahjoittanut siunauxensa, poispoistanut vaarat, pelastanut hädästä, ja niin muodoin näkyväisesti osottanut näkymättömän läsnäolemisensa. Jos muutamina endisinä aikoina ja myöskin edesmenneinä vuosina maa ei ole kandanut siin runsan kasvon, jos usiamat kanhelat asianhaarat ovat yhtynet matkaan saattamaan kallista aikaa, niin on Jumala kuitengin jällens ollut läsnä avun kanssa ja siunanut Meidän huolemme ja surumme köyhäin nälkää hämmendämään ja estämään hätää aivan kovaxi paisumasta. Senkaldaiset Herran hyvyden todistuxet mahtavat tosin kehoitta issekutakin, joka sitä mielesänsä tutkii, Jumalata ylistämään. Niin rohkaistut kuin Me uskallamme kassella jällens tulevaista ajan vuoroa, koska Me toivomme Teidän yximielisesti essivän yhteistä menestystä senkaldaisten hyväin avuin kautta, jotka ovat juuritetut ja kandavat hedelmän Cristillisesä Jumalan pelvosa; niin yxivakaisesti, niin kiivasti Me myös varoitamme Teitä, ettet Te laiminlyö eikä hyljä Jumalan totista tundoa ja pelkoa, joka on kaiken menestyxen ensimäinen aimolähde, sekä jokaisselle erittäin, että myös kaikille yhteisesti. Mitä hyödyttä kaikki mailmallinen viisaus; mitä auttavat Meidän ja Teidän murhenpidot, jollei ne johdateta ja siunata Häneldä, joka vallissee ajan, onnen ja ihmisten mielen ylisse? Vähän auttavat kaikki Hallituxen murhet ja vaivat, ja kaikki mailmallisen Lain valvominen, jollei joku salainen voima vaikuta sydämisä, joku laki omasa tunnosa, joka tukahutta lihan himot, kehoituxet, joita ei silmä näe, joka teke Lain käskyt suloisexi ja muutta iloxi, ja palkisse mitä muutoin raskaxi näkyis.
Ja Me annamme Teidän yhteisesti ja issekungin erittäin Jumalalle Kaikkivaldialle Armollisesti. Drottningholmin Linnasa s. 29 p. Marraskuusa 1800.
GUSTAF ADOLPH.
(L. S.)
M. Rosenblad.