Keisarillisen Majesteetin
uudistettu
Armollinen
Asetus
siitä mitä vaariinotettava on, paloviinan polttamisesta annettuin asetusten oikiaa noudatusta varten, ja kuinka tätä tavaraa kuljetettaissa ja myytäissä menetettämän pitää; niinmyöskin juoppoudesta paitti muuta.
Annettu Helsinginkaupungissa 15:nä p. Tammikuuta 1849.
Sisälläpito:
Ensimäinen artikla: Mitä viinanpolttoasetusten oikiaa noudatusta varten vaariinotettaa tulee . . .
Toinen artikla: Viinan kuljetuksesta ja myymisestä . . .
Kolmas artikla: Juoppoudesta . . .
Neljäs artikla: Erinäisiä säätämyksiä . . .
Me Nikolai Ensimäinen jne.
Teemme tiettäväksi: että sittenkuin 16:nä p. Heinäkuuta 1841 uloskäytimme likeisimpiä säätämyksiä, millä ehdotuksilla ja minkämuotoisilla polttovärkeillä paloviinaa saa Suomessa tehtää, olemme löytäneet tarpeelliseksi, näiden säätämysten ja muutoin nähtyjen asianhaarain mukaan, uudestansa teettää ja yhdeksi asetukseksi kokoonvedättää 24:nä p. Marraskuuta 1801 uloskäytetyn asetuksen, siitä mitä vaariinotettavana olis, paloviinan polttamisesta, Kesäkuun 15:ltä p. 1800 annettua sääntöä oikein jälkeenelettäissä, niinmyös asetuksen 6:lta (18:ltä) p. Maaliskuuta 1829, juoppoutta ja väkeväin juomain laitonta myymistä vastaan; ja tahdomme siis tämän kautta armossa säätää ja asettaa niinkuin seuraa:
Esimäinen artikla.
siitä mitä viinanpolttoasetusten oikiaa noudatusta varten vaariinotettaa tulee.
1 §. Sillä eli heillä, kaupungissa taikka maalla, joilla seuraten sääntöä 15:ltä p. Kesäkuuta 1800 ei ole oikeutta paloviinan polttoon, taikka jotka, myöten asetusta 16:ltä p. Heinäkuuta 1841, ovat luovuttaneet itsensä tästä oikeudesta, ei saa olla omana taikka tallella pidettävänä sellaista kalua, jolla paloviinaa poltetaan eli distilleerataan, niinkuin falsilla eli kamanalla varustettuja kattiloita eli irtonaisia pannuja, viinapannun hattuja ja rintoja, piippuja, slangia taikka muuta sellaista, viinanpolttokaluksi luettavaa. Jos sellaista kalua löytyy sen tykönä, jolla niinmuodoin ei ole oikeutta tehdä paloviinaa, vetäköön hän sakkoa yhdeksän ruplaa kuusikymmentä kopeikkaa, ja olkoon polttokalut rikoksitut, vaikka niillä ei olis viinaa poltettukaan. Jos sillä, jolla ei ole viinanpoltto-oikeutta, löytyy viinantekokaluja, katsotaan nekin kaikki poisrikotuiksi, missä tahtonsa ne tavataan.
Kolmas artikla.
Juoppoudesta.
32 §. Joka väkeväin juomain ylöllisellä nauttimisella itsensä niin häirittää, että hänen käytöksistänsä ja mielensä hämmennyksestä nähtävästi merkitään, että hän on juovuksissa, langetettakoon edesvastaukseen juoppoudesta.
36 §. Jos ken väkeviä niin ylöllisesti nauttii, että hän siitä kuolee, haudattakoon hiljaisuudessa.
(otteita)