Matkalla pohjoiseen pitkin runsasjärvistä Leppävirtaa, missä koskenperkaus on menestyksellisesti vaikuttanut luonnonvoimien kesyttämiseksi, Varkauden tuntee siitä pitkästä sillasta, joka näkyy keskellä piirrosta. Täältä ei ole pitkä matka pohjoiseen, paikkaan, missä Kallaveden vesimassat Konnunkosken kautta syöksyvät Unnukkaveteen, mutta vesiliikenne pääsee kiertoteitse 1 238 jalkaa pitkää Konnuksen kanavaa pitkin kosken vieritse. Unnukka heittäytyy yhtä kiireisenä Varkaudenkosken kautta mahtavasti jylisten Äimisveteen, mutta senkin pettää ja nöyryyttää 2 855 jalkaa pitka Taipaleen kanava, jonka putouskorkeus on 18 jalkaa ja jossa on kaksi 120 jalkaa pitkää sulkua niin, että kanava niiden välissä on 24 jalkaa leveä. Kumpikin kanava on laskettu seitsemän jalan syvyyttä varten; niiden takia perattiin purjehdusväylä Kosulanvirrassa ja Virtasalmessa. Tämä kaikki tapahtui vuosina 1835-42 ja maksoi 180 927 taksvärkkiä ja lähes 60 000 ruplaa. Vuosina 1846 ja 1847 Alavirta syvennettiin samassa tarkoituksessa ja Leppävirran silta rakennettiin uudestaan. Tämä oli alkeisoppia ennen kuin uskaltauduttiin Saimaan kanavan suururakkaan. Kun on nähnyt jälkimmäisen, vaikuttavat Taipale ja Konnus leikkikaluilta. Niiden hyoty on kuitenkin kiistaton; juuri niiden ansiosta on vastedes mahdollista matkustaa laivalla Savon pohjoisimmilta järviltä aina Lappeenrantaan ja Lauritsalaan saakka. Taipaleen kanava luovutettiin vuonna 1840 yleiseen käyttöön, Konnuksen kanava vasta seuraavana vuonna. - Varkauden tehdaslaitokset käyttävät raaka-aineenaan läheistä järvimalmia sekä apunaan sahaa, joka kuuluu maan suurimpiin ja on kuin oma pieni kaupunkinsa; ne kuuluvat viipurilaiselle Wahlin kauppahuoneelle ja kuvassa niitä peittävät taustalla olevat puuryhmät. Täältä voi tehdä miellyttävän laivamatkan virstan verran oikealla sijaitsevalle kanavalle, jonka sijainti on, samoin kuin ruukinkin, mitä ihanin.
Z.Topelius, Finland framstäldt i teckningar (Suom. Vanha kaunis Suomi)