Keisarillisen Majesteetin
Armollinen
Asetus
kauppalaivalle pestattujen, mutta sieltä ulkomaalla karkaavain merimiesten edesvastauksesta, niinmyös tuomioistuimesta, jossa jutut sellaisista karkausrikoksista ylösotettaman ja tutkittaman pitää.
Annettu Helsinginkaupungissa 21 p. Elokuuta 1851.
Me Nikolai Ensimäinen jne.
Teemme tiettäväksi: että koska se asetuksissa säätty edesvastaus merimiehille, jotka ovat kauppalaivalle antaneet pestata itsensä, vaan sieltä ulkomaalla karkaavat, ei ole nähty kyllä vaikuttavaksi sellaisten rikosten estämiseksi, ja erilainen menetys myöskin on siaa saanut tuomioistuimen suhteen, jossa jutut merimiesten karkaamisesta oikeutta myöten pitäisi ylösotettaman ja tutkittaman; niin olemma Me, alamaisen osotuksen jälkeen Suomen Isoruhtinanmaahan asetetulta Senaatiltamme, hyväksi nähneet tästä Armossa sätää ja asettaa niinkuin seuraa:
1 §. Merimies, joka ulkomaalla karkaa siitä laivasta, jollen hän on pestattu, pitää, kuin hän kiinisaadaan eli Maakuntaan palajaa, langetettaman ei ainoasti siihen, Kuninkaallisessa Asetuksessa 26:neltä p. Marraskuuta 1761, tästä säättyyn rangastukseen raippavitsoilla taikka vedellä ja leivällä, asianhaaroja myöten, ja takaisinantamaan mitä hän on pestiksi, palkaksi eli hyyryksi saanut, mutta myös irtanaisena miehenä pidettäväksi, ja sen seuraksi tuomittaman sotapalvelukseen vähinnänsä kuudeksi vuodeksi, taikka, jos hän löytään siihen kelpaamattomaksi, työntekoon Maakunnan yhteisissä työ- ja ojennuslaitoksissa, velvollisuuden kanssa, sen sivussa myös palveluksella palkitsemaan kustannukset, jotka hänen kotiinhankkimisensa on voinut matkaansaattaa, ellei muuta varaa niiden kuittaamiseksi hänellä löydy.
Kuin yhtähyvin merimies, joka ulkomaalla on luvattomasti ylönantanut laivan, yön ja vuoden sisään sen perästä, taikka hyvätahtoisesti palajaa maakuntaan, taikka Venäjän Konsulille vieraassa satamassa ilmoittaa aikovansa tulla maakuntaan takaisin, taikka myös kiiniotetaan ja Suomeen takaisin lähetetään, pitää sen Oikeuden, jolta karkausrikos tutkitaan, sittenkuin tutkinto on lopetettu ja päätös annettu siitä rangastuksesta ja niistä palkinnoista, joihin sellainen rikoksentekiä on tuomittava, asianomaisen Hovrätin kautta lähettämän tutkintonsa ja päätöksensä Senaatin Oikeusdepartementtiin, jonka, seuraten 4:jättä §:ia, 3:matta artiklaa Kuninkaallisessa Kauppaseilauksen Reglementissä 30:ltä p. Maaliskuuta 1748, tulee määrätä jos ja minkäverran sanottu edesvastaus, - katsottaissa mitä karkaamisen syystä on asiaa tutkittaissa ilmoitettu, taikka muita jutussa muutoin eteentulevia asianhaaroja, - taitanee peräänannettaa, taikka jos muuta sen siaan päätettäköön.
Asianomaisten tiedoksi ja ettei tietämättömyyttä siitä, mitä niinmuodoin eteenkirjoitettu on, mahda edeskannettaa, pitää tämä säätämys mainittaman niissä kontrahteissa, jotka meriväenhuoneissa laivan asiamiehen edessä, kipparin ja merimiesten välillä merireisusta päätetään, ja joihin kontrahtiin blankettia, präntätyitä sekä Ruotsin että Suomen kielellä, pitää meriväenhuoneilta hankittaman ja asianomaisille saapuilla pidettämän.