Viipurin työ- ja ojennuslaitos
Työ-ja ojennuslaitoksen tarkoituksena ilmoitettiin olevan miespuolisten irtolaisten sijoittaminen työhön ja heidän siveellinen parantamisensa. Ojennustyöhön määrättiin pantavaksi miespuoliset kerjäläiset, jotka olivat saaneet avustusta yleisistä varoista, sekä rengit palkolliset ja oppipojat, jotka olivat osoittaneet palveluspaikoissaan huonoa käytöstä. Viimeksimainittuja ei saanut kuitenkaan pitää laitoksessa kerrallaan kahta kuukautta kauemmin. Laitos toimi päällysmiehen johdon alaisena. Hänen apunaan oli vahtimestari ja kuusi vartijaa.
Laitoksen johtokuntaan kuului puheenjohtajan ja vara- puheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä, joista puolet valittiin Viipurin kaupungin porvarien keskuudesta. Johtokunnan jäsenten tuli olla valistuneita ja yleistä hyvää harrastavia henkilöitä, jotka ilman palkkaa ottivat toimen vastaan. Lisäksi oli työlaitoksella kasvatuslaitoksen kanssa yhteisinä toimihenkilöinä lääkäri, saarnaaja ja kirjanpitäjä.
Työ-ja ojennuslaitoksen ohjesääntö edellytti hoidokit jaettavaksi kahteen luokkaan. Ensimmäiseen niistä sijoitettiin ne, jotka olivat ensi kertaa ojennuslaitoksessa eivätkä olleet kärsineet ruumiinrangaistusta, toiseen ne, jotka olivat tuomittu ruumiinrangaistukseen, osoittaneet pahantapaisuutta taikka olleet aikaisemmin ojennus- laitoksessa. Laitoksessa osoittamansa käytöksen, ahkeruuden ja vastuuntunnon mukaan saatettiin hoidokkeja siirtää luokasta toiseen.
Ojennuslaitoksen hoidokeille annettiin pitovaatteiksi sarkaa tai sotilaskangasta oleva takki, liivit ja housut, sotilaskan- gasta oleva kaulaliina kiinnitysremmeineen, kaksi hurstista paitaa, kaksi paria villasukkia ja kaksi paria puolisaappaita. Työtoimintaa tarkoitettiin järjestettäväksi vankien taidon ja taipumusten mukaan eri käsityöammateissa, kuten puu- sepän, sorvarin, räätälin, suutarin ym. töitä. Johtokunta arvioi hoidokkien suorittaman työn arvon, ja näiden oli rangaistusaikanaan ansaittava ainakin niin paljon, kuin heidän ylläpitokustannuksensa tekivät.
Päivän toiminta aloitettiin ensimmäisessä luokassa kello 5 ja toisessa luokassa kello 4 aamulla. Aamusiivouksen jälkeen ryhdyttiin työhön. Kello 8 oli aamuhartaus ja aamiaisaika. Kello 9-12 tehtiin jälleen työtä. Tämän jälkeen oli päivällis- tunti. Kun illallinen oli syöty ja iltahartaus pidetty, oli hoidokkien mentävä makuulle kello 9. Keskiviikkoilta- päivä käytettiin katkismuskuulusteluihin ja lauantai- iltapäivä erilaisiin puhdistustöihin ja siistiytymiseen. Sunnuntaisin ja pyhäpäivinä oli ojennusvankien osallistuttava jumalan- palveluksiin sekä saarna-ja katkismuskuulusteluihin sekä vietettävä muu osa päivästä hiljaista elämää kirjoja lukien tai puuhaillen muuta, mikä edisti heidän siveellistä kohoamistaan.
Vankien ruoan tuli olla ohjesäännön mukaan riittävä ja terveellinen, mutta yksinkertainen ja halpa. Joka päivä saivat ojennusvangit olla vähintään puoli tuntia ulkona pihalla. Vankihuoneita oli ohjesäännön mukaan tuuletettava usein sekä valvottava että puhtautta noudatettiin kaikessa.
Siveellisen mielenmuutoksen aikaansaamiseksi ja hyvän käytöksen herättämiseksi annettiin hoidokkien käyttäyty- misestä erittäin yksityiskohtaisia määräyksiä. Käytös- rikkomuksista voitiin määrätä ensimmäisessä luokassa seuraavat kurinpitorangaistukset: vapaahetkien menettä- minen 1-8 vuorokautta, yksinäisvankeutta 2-8 vuorokautta, ilman työtä tai muuta ajankulua oleminen tai alentaminen vankiluokassa sekä toisessa luokassa olevalle kahden ensin- mainitun lisäksi pimeätä vankeutta 4-8 vuorokautta tai ruumiillista kuritusta. Päällysmies sai määrätä muut edellä- mainituista kurinpitorangaistuksista paitsi luokasta alentamisen, joka kuului johtokunnan tehtäviin.