Keisarillisen Majesteetin
Armollinen
Julistus,
Venäjän sotajoukkojen sisäänkulkemisesta Donaun Ruhtinakuntiin.
Annettu Pietarhovissa 14 p. Kesäkuuta 1853.
Me Nikolai Ensimäinen jne.
Teemme tiettäväksi: Meidän rakkaille, uskollisillen alamaisillemme on tuttu, että ylistettävät esi-isämme ylimuistoisista ajoista saakka ovat tehneet itsellensä pyhäksi velvollisuudeksi suojella sitä Oikeauskoista Oppia.
Siitä hetkestä asti, kuin Jumalan edeskatsomus antoi Meille valtakunnan perinnöllisen hallitusistuimen, on näiden, siitä eroittamattomain pyhäin velvollisuutten vaariinottaminen aina ollut Meidän holhouksemme ja huolenpitomme mielialana, jotka, perustetut ylistetylle ja jälkeisempäin juhlallisten liittoin kautta Turkin Vallan kanssa vahvistetulle suostomukselle Kainardschissa, alinomaisesti ovat tarkoittaneet suojella Oikiauskoisen kirkon oikeuksia.
Mutta suureksi murheeksemme ja vaikka kaikella ahkeruudella olemme pyytäneet pitää Oikiauskoisen kirkkomme oikeudet ja etuudet väkivallasta vapaina, ovat usiammat Turkkilaisen Hallituksen itsepäiset menetykset ahdistaneet näitä oikeuksia ja viimein uhanneet peräti kumoonlyödä koko sen vuosisatoja vanhan Oikiauskoiselle Opille niin kalliin järjestyksen.
Meidän ahkeroitsemiset, estääksemme Turkinriikin Hallitusta sellaisista menetyksistä ovat jääneet mitättömiksi, ja sekin lupaus, jonka itse Sulttaani Meille juhlallisesti antoi, on kohta sen jälkeen tullut petollisesti rikotuksi.
Etsittyämme, kaikkinaisten muistutusten ja niiden kanssa kaikkein välikappalten kautta, hyvällä saada oikeat vaatimuksemme täytetyiksi, olemma Me katsoneet välttämättömästi tarpeelliseksi antaa sotajoukkomme kulkea Donaun Ruhtinakuntiin, näyttääksemme Turkinriikin Hallitukselle, minne sen vastahakaisuus taitaa johdattaa. Mutta nytkin ei ole Meidän aikomuksemme alkaa sotaa; Ruhtinakuntain ottamisella valtamme alle, tahdomme saavutetuksi käsiimme sellaisen pantin, joka kussakin tapauksessa on Meille takauksena oikeuttemme takaisinvoittamisesta.
Me emme halaja joitakuita voittomaita; Venäjän valtakunta ei tarvitse niitä. Me vaadimme kostoa kohtuullisen oikeuden niin julkisesta rikkomisesta. Nytkin olemme valmiit epuuttamaan sotajoukkoimme kulkua edespäin, jos Turkinriikin Hallitus antaa vakuutuksen pitävänsä sen Oikiauskoisen kirkon oikeudet pyhyydessä. Vaan jos vastahakaisuus ja sokeentumus tahtovat vastoinmenetystä, niin aivomme, Jumalalta siltä Ylhäisimmältä apua anoen, jättää Hänelle ratkaistavaksi meidän riitamme, ja täydellä uskalluksella Kaikkivaltiaan päälle, kulkea eteenpäin Oikiauskoista Oppia suojelemaan.
Annettu Pietarhovissa neljäntenätoista päivänä Kesäkuuta vuonna jälkeen Kristuksen syntymän Yksi tuhatta kahdeksansataa viisikymmentä kolmantena, ja Meidän hallituksemme kaksikymmentä kahdeksantena.
NIKOLAI.