Keisarillisen Majesteetin
Armollinen
Pardooni-Plakaatti
Suomenmaan Isoruhtinakunnalle.
Annettu Pietarpurissa 17/29 p. Huhtikuuta 1855.
Me Aleksander Toinen jne.
Teemme tiettäväksi: Alallisen, syvän ja haikean surun alla muistossa ylistettävän, Korkeasti rakastetun isämme Hänen Majesteettinsa, Keisar Nikolai Ensimäisen aikaisesta kuolemasta, ja täytettyämme Hänen kunnioitettua ruumistansa kohden sen viimeisen pyhän velvollisuuden, on se Meille lohdutus murheessamme, että Meidän ainamuistettavan isämme ja muiden istuimellamme ennen olleiten esimerkkiä seuraten, antaa osotuksen Meidän laupiudestamme myöskin niille Meidän alamaisistamme, jotka ovat rikkoneet vastoin porvarillista järjestystä ja sääntöä ilman tekemätäh itsensä syypääksi johonkuhun karkeampaan rikokseen.
Me olemme siis tahtoneet muistettavaksi tehdä myöskin hallituksemme alkamisen sen oikeuden harjoittamisella, joka Meille tygö tulee, antaaksemme Armoa ja huojentaaksemme lain ankaruutta, niin lavialta kuin valtakunnan vakuuden kanssa yhteensopii; jonka seuraksi Me Armossa olemme hyväksi löytäneet, täytettäväksi Suomen Isoruhtinanmaassa, käskeä ja uloskäyttää seuraavan Pardooniplakaatin.
1:ksi, Heille maakunnan asukkaista, jotka ennen allaseisovaa päivää, ovat maakunnasta karanneet eli luvattomasti poislähteneet, eivätkä ole tehneet mitään niistä tässä jälkeenpäin eroitetuista rikoksista, pitää olla avoimena ja vapaana, kahden vuoden sisään tästä saakka, ilman rangaistusta eli sotapalvelusta pelkäämättä, palata maakuntaan, kukin kotiinsa, asuinpaikkaansa ja elinkeinoonsa, velvollisuutta vasten että takaisin tultuansa, jos heidän tehty rikoksensa niin vaatii, kärsiä julkisen kirkkorangaistuksen ja jutunomaisen sovittaa. Joka tämän Armollisen sallimuksemme hyväksensä nauttia tahtoo, vaan ei taida maakuntaan palata sanotun ajan sisään, hänen tulee ennen sen ajan loppua Meidän ulkomaalla olevain Lähetysmiesten, Asiamiesten eli Konsulein tykönä itsensä ilmoittaa.
2:ksi, Kaikki sellaiset persoonat, jotka muiden, kuin tässä alempana poiserotettujen rikosten vuoksi, jo ennen tätä päivää, tuomion jälkeen ovat vankiuteen pantuna taikka pidetään yhteisessä työssä, kumpaisesskin tapauksissa määrätylle ajalle, taikka myös ovat siihen tuomitut, vaikka tuomio heitä kohden ei ole ehtinyt täytettää, pitää siitä irti päästettämän, kuin ovat puolen vankius- eli työaikaa kärsineet; ja jos joku sanotuista rikkojista, joiden rikoksista vielä tätä uloskäytettäissä ei ole lopullisesti tuomittu, jotakin Armoa hakee, pitää sellainen armo hänellen tapahtuman, jonka ohessa yhtä hyvin jutun omaisen oikeus ja palkinnon vaadinto tulee olemaan hänelle suojeltu.
3:ksi, Tästä yleisestä anteeksiannosta ja armahtamisesta poiseroitetaan kaikki ne, jotka rikostensa kautta ovat tehneet itsensä Lain jälkeen syynalaisiksi, joko kuoleman- rangaistukseen, taikka elinaikaiseen työhön, taikka jotka ollessansa tuomittuina vankiuteen eli työhön, ovat jonkun uuden rikoksen tehneet; niin kuin myös kaikki jotka ovat tuomitut lyömästä omia vanhempiansa, väärentämisen rikoksesta, kavaluudesta ja petoksesta niinmyös varkuudesta, minkä kaltaisesta tahtonsa.
4:ksi, Kaikki Kruunun velkomiset eli rästit, joiden määrä on vähempi kuin kuusisataa hopearuplaa, ja jotka ovat tulleet kruunun saatavain ylöskantamisesta, ja allekirjoitettuna päivänä ovat yli kymmenen vuotta vanhat; kaikki päätettyin vajausten maksamattomat palkinnot tilintekäin tykönä, joiden summa ja ikä on yhtälainen, kuin edellä sanottiin, kuitenkin ellei se vajauksen alainen ylöskantomies ole tuomittu viekkaudesta ja petoksesta vastoin Kruunua; Meidän ja Kruunun osuus kaikissa niissä uhkasakoissa ja yksinomissa sakoissa, joihin on tuomittu ennen tätä päivää ja jotka tämän Plakaatin uloskäyttämiseen asti eivät ole kerinneet uloshaettaa; ja kaikki arentieroitukset sotaväenpuustelleista maakunnassa, jotka samaan päivään saakka ovat kruunun puolesta uudestansa ulosarentieratut ja pidetyissä auksjoneissa sisäänhuudetut vähempään summaan, kuin sitä ennen niistä on maksettu, tulevat kokonansa lahjoitettaviksi ja peräänannettaviksi.
...