Keisarillisen majesteetin Armollinen Ilmoitus Sääntö,
että valiokunta miehiä Suomenmaan neljästä säädystä on kutsuttava Helsingin kaupunkiin koolle tulemaan Tammikuun 20 päivänä 1862, uuden aika-luvun mukaan.
Annettu Pietarissa, 29 päiv. Maaliskuuta (10 päiv. huhti- kuuta) 1861.
Me ALEKSANDER Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., teemme tiettäväksi: Niinä kuutena vuonna, jotka siitä asti ovat kuluneet, kuin Kaikkivaltias Meidän käsiimme laski Suomen kansan elämän-vaiheet, olemma Me erinäisissä tiloissa tulleet siihen vakuutukseen, että monet semmoiset lainlaadinta-toimet olisivat välttämättömästi tarpeellisia, joiden nojasta maakunnan sekä hengellinen että maallinen edistyminen suuresti riippuu, mutta joita Suuriruhtinanmaan perustuslakien mukaan ei ilman maan säätyjen avutta ole voitu saada aikuisiksi, jonka vuoksi eräät asiat siitä ajasta asti ovat jääneet viivähtymään, kuin Suomenmaa tuli Keisarikunnan kanssa yhdistetyksi.
Tämän vakuutuksen johdolla olemma Me myöskin Armosta antaneet Suuriruhtinanmaan Senaatille käskyn, yksissä neuvoin maakunnan Kenraali-Kuvernöörin kanssa, Meille alamaisuudessa ilmoittaa ne yllämainittua laatua olevat asiat, joita niin tärkeiksi katsottiin, että ne varsinki olisivat esiin otettavat. Tosin sopisi se parhaiten yhteen uskollisten Suomen alamaistemme hyvää alati harrastavain toivotustemme kanssa, että maan säädyt kohta kutsuttaisiin koolle, sittenkuin yllämainitut asiat ovat säännöllisellä tavalla edeltäkäsin valmistetut; mutta muut tähdellisemmät valtio-toimet, joidenka valvomisen Jumala on pannut pyhimmäksi velvollisuudeksemme, eivät myönnytä että tätä nykyä käyttäisimme sanottua Suomenmaan perustuslakien mukaan Meille kuuluvata oikeutta.
Että kuitenki kaikki, mitä semmoisissakin ajan-vaiheissa voidaan Suomenmaan hyväksi tehdä, ei tulisi kauvemmin viivytetyksi, olemma Me tahtoneet suostua siihen, että Valiokunta semmoisia miehiä kutsutaan maakunnan neljästä säädystä koolle, joilla on kansalaistensa luottamus ja jotka samat kansalaiset siihen toimeen vapaasti valitsevat; ja jätämme Me heidän haltuunsa, käydä niitä asetusten ehdoituksia tarkastamaan, jotka Meidän käskystämme tulevat tärkeimmissä yllämainituista asioista heille esiteltäviksi, sekä alamaisuudessa lausua, miten ne, maakunnan tarpeille parhaiten vastaavalla tavalla, siihen asti heidän mielestänsä voitaisiin järjestää, että näemme ajan-suhteiden myönnyttävän maan säätyjen kutsumista koolle, jolloinka samat asiat saatetaan täydellensä ratkaista ja lopullisesti vahvistaa.
Tätä varten tahdomme Me Armosta säätää seuraavalla tavalla:
1:ksi. Ritariston ja Aatelissäädyn ääntö-oikeuta nauttivat jäsenet saavat, itsekukin siinä luokassa, johon hän kuuluu, valita neljä saman luokan miestä, joista tällä tavoin useimmilla äänillä valitut, neljä kustakin luokasta, käyvät Ritariston ja Aatelin edusmiehiksi.
2:ksi. Kustakin Suomenmaan kolmessa Hiippakunnassa on asianomaisella Piispalla, Tuomiokapitulilla ja Kirkkoherroilla oikeus keskuudestansa valita, Turun ja Porvoon Hiippakunnissa neljä jäsentä kustakin, sekä Kuopion Hiippakunnassa kolme, jotka yksitoista jäsentä, sen jäsenen kanssa yhdessä, jonka Aleksanderin-Yliopiston Konsistoriumi valitsee, ovat Papistosäädyn edusmiehinä.
3:ksi. Porvarisäädyn oikeuksia valvomaan saavat Maistraatit ynnä ääntö-oikeutta nauttivan Porvariston kanssa kussakin seuraavista kaupungeista, nimittäin Helsingissä, Turussa, Viipurissa, Porissa, Nikolainkaupungissa ja Oulussa, valita yhden jäsenen, jonka ohessa muut maakunnassa olevat kaupungit sillä tavalla keskenänsä yhdistykööt saman perustuksen mukaan valitsemaan kuusi muuta Porvarisäädyn jäsentä, että Haminan, Lappeenrannan, Käkisalmen ja Sortavalan kaupungit yhteensä valitsevat yhden, Hämeenlinnan, Loviisan, Porvoon ja Tammisaaren kaupungit yhden, Tampereen Uudenkaupungin, Rauman ja Naantalin kaupungit yhden, Ristiinan, Kaskisten, Uuden Kaarlepyyn, Pietarsaaren ja Jyväskylän kaupungit yhden, Kokkolan, Raahen, Tornion ja Kajaanin kaupungit yhden, sekä Kuopion, Joensuun, Mikkelin, Savonlinnan ja Heinolan kaupungit yhden.
4:ksi. Valitaksensa kaksitoista Talonpojansäädyn jäsentä, saavat yhteiseen kantaan kuuluvat tilan-omistajat, asianomaisen Kihlakunnan-oikeuden edessä, valita yhden valitsija-miehen kustakin käräjäkunnasta, jotka valitsijat sitten Kuvernöörin määrättävänä päivänä kokoontuvat läänin pääkaupungiin ja keskuudestansa siellä hänen edeltäjänsä valitsevat: Turun ja Porin, Viipurin, Vaasan ja Kuopion lääneissä kaksi jäsentä, sekä kussakin muista lääneistä yhden jäsenen mainittuun Valiokuntaan.
5:ksi. Valiokunnan jäsenten keskustelemukset pidetään yhteisesti ja ääntäminen, jolloinka asia aina kohtipäisesti on ehdolle pantava, tapahtukoon miesluvun mukaan.
6:ksi. Keskustelemuksia esimiehenä johdattamaan, kuitenki ilman ääntö-oikeudetta niissä, kuin myöskin Meille jättämään Valiokunnan ehdotukset ja esitykset, olemma Me Armosta valinneet ja kutsuneet Senaatori Sebastian Gripenberg´in.
7:ksi. Sittenkuin meille tällä tavalla tulleista esityksistä olemme kysyneet Suuriruhtinanmaan Senaatin ja Kenraali-Kuvernöörin alamaisia lauseita, tahdomma Me, ensinnä tulevaan säätyjen-päivään asti noudatettavaksi, Armosta vahvistaa ne Valiokunnan ehdotukset, jotka mielestämme todellisesti vastaavat maakunnan tosi-tarpeille ja sen hyvää ja hyötyä kartuttavat.
8:ksi. Yllämainittuin säätyjen-edusmiesten pitää Helsingissä kokoontuman Tammikuun 20 päivänä 1862, uuden luvun mukaan.
9:ksi. Suomeen asetetun Senaatimme haltuun jätetään, käydä kaikkiin niihin toimenpiteisin, jotka yllä seisovan Armollisen asetuksemme johdosta ovat tarpeellisia.
Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot.
Suuremmaksi vakuudeksi olemma Me omakätisesti kirjoittaneet nimemme tämän alle, joka tapahtui Pietarin kaupungissa, 29 päivänä Maaliskuuta (10 päivänä Huhtikuuta) vuonna jälkeen Kristuksen syntymän yksituhatta kahdeksansataa ja ensimäisellä seitsemättä kymmenennellä, Hallituksemme seitsemäntenä.