Keisarillisen Majesteetin Plakaatti
neljästä yhteisestä, julkisesta, kiitos- ,paasto-, katumus- ja rukouspäivästä, jotka koko Suomensuuriruhtinanmassa juhlallisesti ovat pidettävät ja vietettävät tulevana vuonna 1864.
...Tämä kohta loppuansa lähenevä vuosi on Teille, Suomen asujamille, ollut monessa suhteessa merkillinen ajanvaihe. Sen alkua pimensi synkät pilvet: kova kato, etenki pohjoisissa osissa maatamme, uhkasi tuottaa nälkävuoden, ja sotaa varottaissa oli uusia vaaroja, uusia kärsimyksiä ja uhrauksia odotettavina. Mutta Herra, joka sanoo: avukses huuda minua hädässäs, niin minä tahdon auttaa sinua, on taas osoittanut laupiuttansa. Hän on kuullut kansansa huudot, hän on auttanut. Hänen käsittämätöin armonsa on menestyksellä siunannut Hallituksen ahkoroimiset, nälän viheliäisyyden poistamiseksi. Hän, joka taittaa ihmisten sydämmet niinkuin vesiojat, on herättänyt monet tuhannet onnellisempi-kohtaloiset lähimmäiset niin sisässä kuin ulkonasi maastamme antamaan hädänalaisille avuliasta ja veljellistä kättä. Hän on torjunut sodan uhan ja siunannut maan kasvun, niin että rauha, tyytyväisyys ja toivo jällensä kukoistavat koettelemuksesta masentuneissa sydämmissä.
Mutta sen ohessa on tapaus määräämättömästä painosta ja tulevaisuutta rikkaasta merkityksestä, joka tekee tämän nyt päättyvän vuoden merkilliseksi ja kaikiksi ajoiksi Suomen historiassa muistettavaksi. Selvälleen käsittäen suomalaisen kansansa tarpeet ja astuen maan toivotuksia tässä suhteessa kohti, on teidän Suuriruhtinaanne, joka elämänsä määräksi on ottanut Luojan Hänelle uskomain kansain miekkoisuutta ja onnea edistääksensä, kokoon kutsunut Suomenmaan Säädyt yleisille Valtiopäiville, jotka Hän itse Helsingissä julisti alkaneiksi viimekuluneen Syyskuun 15 päivänä. Yleinen on se ilo jonka tämä tapaus massamme on saattanut matkaan, vilkkaat on toiveet, jotka siihen yhdistyvät. Antakoon Jumala kaikkivaltias, jolla on kansain sydämmet ja kohtalot kädessänsä, näiden toiveitten toteentua! Se on Hänen johdatukseensa turvaten kuin teidän Hallitsijanne on päättänyt ryhtyä toimiin valtiotilan parantamiseksi; se on Hänen huomansa alla kuin kaiken tämän kautta luottamus hallitsijan ja kansan kesken on yhä lujemmaksi kolmeneva ja jälkeisimmät polvikunnat ovat vuotta 1863 kiitollisessa ja siunatussa muistossa säilyttävät.
Kristillisen kansan sopii kiitollisesti tunnustaa, että kaikkinainen hyvä anto ja kaikkinainen täydellinen lahja tulee ylhältä valkeuden Isältä, sekä panna toivonsa ainoasti Häneen, laupiuden Isään ja kaiken lohdutuksen Jumalaan. Ainoastaan sen kansan, joka vaeltaa Herran pelvossa, voipi tosiansa hyvin käydä; ainoastaan se ihminen, jolla on taivallinen isänmaa tarkoituksena ja joka antaa Jumalan Hengen johdattaa jalkansa rauhan tiellä, voipi oikeastansa rakastaa ja hyödyttää maallista isänmaatansa. Sentähden - jota painavampi nykyinen ajanvaihe, sinulle on, sinä monikoeteltu ja uskollinen Suomen Kansa; jota vilkkaammin toivot, jota totisemmin ahkeroitset rakastetun isänmaan eteen; sitä tärkeämpi on, että rukoillen ja apua huutaen menet kysymään neuvoa Häneltä, jolla on sinun kohtalosi kaikkivaltiaassa kädessänsä ja joka hamasta aikojen alusta asti tähän päivään saakka kaikkiviisaudella ja rakkaudella on sinua huomannut ja johdannut tiesi vaihettelevaisten koettelemusten ja ajanmuutosten kautta. Kehoittaaksemme Teitä, rakastetut alamaiset, yksimielisesti kantamaan sydämmen kiitosuhria teidän Jumalallenne niistä monista ja suurista hyvistä töistä, joita Hän tänäkin vuonna Teille on osoittanunna, kehoittaaksemme Teitä totisella itsenne koettelemuksella, kukin kohdastanne, tekemään parannuksen soveliaita hedelmiä sekä vakavalla toivolla Häneen, kaikkein ihmisten Vapahtajaan ja Auttajaan, rukoilemaan armoa, valoa, voimaa ja siunausta kaikissa teidän hengillisissä ja maallisissa asioissanne, - olemme Me taas tulevaksikin vuodeksi 1864 tahtoneet armosta säätää neljä yhteistä, julkista, kiitos-, paasto-, katumus- ja rukouspäivää, juhlallisesti vietettäväksi ja pidettäväksi sunnuntai-päivinä Helmikuun 21, Huhtikuun 17, Heinäkuun 3 ja Lokakuun 23 päivänä.
Me käskemme ja velvoitamme siis tämän kautta Teitä kaikkia, Meidän uskollisia alamaisiamme evangelisesta Lutheruksen uskontunnuksesta Suomen Suuriruhtinas- maassa, ketään eroittamatta, olkoonpa mistä säädystä ja arvosta hyvänsä, näinä edellämainittuina juhlallisina kiitos-, paasto-, katumus- ja rukouspäivinä luopumaan kaikista mallisista askareista ja, jumalisen valmistuksen perästä,varhain ja yksimielisesti astumaan ylös Herran huoneesen, siellä, rukoillen ja ylistysvirsiä veisaten, yhdessä tutkistelemaan Jumalan pyhästä sanasta joka kerraksi valituita tekstejä ja niitä opetuksia, joita sen johdolla tullaan Teidän eteenne asettamaan. Ja että Meidän hyvässä aikomuksessa annettu jumalinen käskymme sitä tarkemmin noudatettaisiin, tahdomma Me kaikki asianomaisia käsketyiksi, tätä velvollisella tavalla ja oikeassa ajassa tiedoksi julistamaan, sekä tarkkaan ja yksivakaisesti vaaria pitämään, ettei se, määrätyn edesvastauksen haastolla, keneltäkään rikottane ja laiminlyötäne; jonka jälkeen Teidän kaikkien yhteisesti ja jokaisen eriksensä tulee itsenne kuuliaisesti ojentaa. Ja Me jätämme Teidät kaikki ja kunkin Jumalan Kaikkivaltiaan haltuun, Armollisesti.