Helsingin-Hämeenlinnan rautatien ohjesääntö
1 §.
Helsingin-Hämeenlinnan rautatien päähallitus ja hoito uskotaan Suomen tie- ja Vesikulkulaitosten Ylihallitukselle. Ylihallituksen alaisia ovat myöskin kaikki rautatien virka- ja palvelusmiehet heidän virkatoimeensa kuuluvissa asioissa.
2 §.
Itse rautatien eli linjan ja kaikkien siihen kuuluvain rakennusten, laitosten, varain, tarve- ja ase-kaluin lähempi perään katsanto, sekä rautatiellä tapahtuvain taiteelisten ja taloudellisten töiden johdattaminen, kuin myös liikkeen ja rautatietuloja koskevan ylöskannon valvominen, omistetaan rautatien Päällikölle, jolla on asemansa Helsingissä ja jonka käskyn-alaisia rautatien virka- ja palvelusmiehet sekä työväki kohdastansa ovat.
3 §.
Tehtävät rautatiellä jaetaan neöjälle osastolle:
1. Päällikkö-virasto,
2. Liike-osasto,
3. Insinööri-osasto ja
4. Kone-osasto
4 §.
Yllämainituihin osastoihin asetetaan seuraavat virka- ja palvelusmiehet:
Päällikkö-virastoon.
Yksi Kamreeri.
Yksi Rahavartia.
Yksi Konttorikirjoittaja.
Yksi Rautatienlääkäri.
Liike-osastoon.
Kahdeksan Asema-inspehtoria.
Neljä Kirjuria.
Kolme Ylä-Vaunuhaltiata (Konduktööriä).
Viisi Ala-Vaunuhaltiata.
Neljäkymmentä Asematrenkiä.
Kaksi Piletinmyöjää.
Kaksi Vahtimestaria.
Kolme Yövartiaa.
Insinööri-osastoon.
Yksi Varsinainen Tie-Insinööri.
Yksi Ylimääräinen Tie-Insinööri, niin kauan kuin tarve sitä vaatii.
Kaksitoista Tiemestaria.
Yhdeksänkymmentäkuusi Linja- ja Veräjävahtia.
Kone-osastoon.
Yksi Masina-Insinööri, joka samalla on rautatien konepajan hoitaja.
Yksi työmestari, joka samalla on masina-inspehtori.
Yksi Konttorin hoitaja.
Yksi Tarvekaluin hoitaja.
Kuusi Ajomiestä.
Kuusi Masinan lämmittäjää.
Yksi Valinmestari.
Yksi Kone-piirustaja.
Yksi Vaunumestari.
Yksi Vaunujen siivooja.
10 §.
Rautatien liikettä varten, johon luetaan matkapilettien myöminen, kalujen ja rahti-tavarain vastaan ottaminen, punnitseminen ja vaunuihin latominen, sekä niiltä tulevain maksujen määrääminen, ylösantaminen ja tilintekeminen, kuin myöskin kaikki, mitä junain varustamiseen ja matkalle panemiseen kuuluu, asetetaan joka asemapaikkaan yksi, eli kaikkiansa kahdeksan asema-inspehtoria, joiden velvollisuus samalla on järjestystä ylläpitää asemapaikoilla ja pitkin linjaa toimittaa sähkösanomain lennättämistä.
11 §.
Helsingin ja Hämeenlinnan asemapaikkain inspehtorille avuksi otetaan kaksi kirjuria sekä yksi piletinmyöjä kumpaanki asemapaikkaan.
12 §.
Vaunujunain mukana seuraajaksi otetaan kolme ylä-vaunuhaltiata (konduktööriä) ja viisi ala-vaunuhaltiata, joiden tulee junia matkalla johdattaa sekä muuten valvoa että kaikki silloin käy määrätyssä järjestyksessä.
13 §.
Inspehtorien käytettäviksi ja avuksi sekä junien passausta varten otetaan asemapaikkain palvelijoiksi neljäkymmentä trenkiä, jotka rautatien Päällikkö tarvetta myöten jakaa eri asemapaikoille.
16 §.
Tietä vartioitsemaan ja vaaria pitämään sekä siitä itsestään, että sattuvista korjaustöistä, otetaan kaksitoista tiemestaria, joista jokainen tien laadun mukaan saapi noin kahdeksan virstan aluuden.
24 §.
Rautatien Päällikkönä voipi olla joku Insinööriviraston vanhemmista upsiereista tahi muu käytännöllisiin ja taiteellisiin töihin oppinut sovelias mies, jonka Ylihallitus siihen määrää otelliseksi ajaksi.
25 §.
Kamreeri, jolla on arvo nykyisen arvojärjestyksen kymmenennessä luokassa, sekä rahavartia ja konttorin hoitaja, jotka kuuluvat kahdenteentoista arvo luokkaan, asetetaan vakinaisella vuosipalkalla, ja määrää heidät Keisarillisen Suomen Senaatin Talous-Osasto, tie- ja vesikulkulaitosten Ylihallituksen esityksestä, sittekuin Ylihallitus on julistanut virat kolmenkymmenen päivän kuluessa haettavaksi.
26 §.
Tie-insinöörit, masina-insinöörin ja tarve-varain hoitajan asettaa Ylihallitus epämääräiseksi ajaksi, ja otetaan ensinnä mainittuihin toimituksiin nuorempia insinööri-upseereja tahi muita käytännöllisesti oppineita siviili-insinöörejä.
32 §.
Palveluksesta erotessaan saavat vakinaisella vuosipalkalla rautatielle otetut virka- ja palvelusmiehet elakerahaa niitä perustuksia myöten, jotka Armollisessa julistuksessa 28 p:ltä Heinäkuuta 1826 ovat säännetty; jota vastaan heidän leskiensä ja lastensa elakeraha-oikeus määrätään sotilaiskunnalle siinä tapauksessa kuuluvain asetusten mukaan.