Pöytäkirja, pidetty Suomen Suuriruhtinanmaan toisia yleisiä Valtiopäiviä avattaessa, Valtiosalissa keisarillisessa Linnassa Helsingissä, Syyskuun 18 päivänä 1863.
Sen menojärjestyksen mukaan, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas armosta määräsi Valtiopäiväin avaamiselle, tahtoi Hänen Majesteettinsa, kuultuansa Jumalanpalvelusta ja Valtiopäiväsaarnaa Kaupungin Nikolai-kirkossa, kello neljännes kahta jälkeen puolenpäivän, huoneistansa tulla Valtiosaliin, jolloin Hänen Majesteettinsa edellä kävivät:
1:ksi Ritaristo ja Aateli Maamarsalkin kanssa,
2:ksi Suomen Keisarillisen Senaatin vara Esimies ja Jäsenet sekä Prokuratori, ja
3:ksi Suomen Kenral-Kuvernöri, sekä perässänsä tulivat:
a) Heidän Keisarilliset Korkeutensa Suuriruhtinaat Alexander, Wladimir ja Alexei Alexandrowitsch sekä Nikolai Konstantinowitsch.
b) Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Hovin Ministeri,
Kenral-ajutantti Kreivi Adlerberg ja ulkomaan asiain
Ministeri, vara Kansleri Ruhtinas Grotschakov.
c) Suuriruhtinanmaan Ministeri-Valtiosihtieri Kreivi
Armfelt ja Ministeri-Valtiosihtierin-Varavirkainen
Vapaaherra Stjernwall-Walléen.
d) Päällikkö Keisarillisen Majesteetin kanslian 3:ssa Osastossa, Kenral-Ajutantti Ruhtinas Dolgorukow,
Sotaministeri, Kenral-Ajutantti Miljutin ja Virkaatekevä
Meriministeri, Kenral-Ajutantti Krabbe, sekä
suuri-lukuinen seurue, johon kuului osaksi Hänen Majesteettinsa kunniapalvelukseen asetettuja, osaksi näissä juhlallisissa menoissa läsnä olemaan kutsuttuja ylempiä sota- ja sivilivirkamiehiä.
Papis-, Porvaris- ja Talonpoikassäädyt puhemiehinensä olivat, ennen Hänen Majesteettinsa tuloa Valtiosaliin, sinnekokountuneina.
Hänen Majesteettinsa otti asettuaksensa Valtaistuimen eteen, ja likinnä vieressä olivat Heidän Keisarilliset Korkeutensa Suuriruhtinaat Alexander, Wladimir ja Alexej Alexandrowitsch sekä Nikolai Konstantinowitsch.
Valtaistuimen sivuille asettui oikealle puolelle Hänen Majesteettinsa Hovin Ministeri, Kenral-Ajutantti Kreivi Adlerberg ja vasemmalle ulkomaan asiain Ministeri, vara Kansleri Ruhtinas Gortschakow. Kenral-Kuvernööri, Vapaaherra Rokassowsky ja Ministeri-Valtiosihtiere Kreivi Armfelt jäivät alapuolelle Valtaistuinta, Kenral-Kuvernöri sen oikealle ja Ministeri-Valtiosihtieri vasemmalle puolelle.
Sitte kun Ritaristo ja Aateli Maamarsalkkinensa, Keisarillisen Senaatin vara Esimies ja Jäsenet sekä Prokuratori, Ministeri-Valtiosihtierin-Varavirkainen Vapaaherra Stjernvall-Walléen,niin myös Kenral-Ajutantti Ruhtinas Dolgorukow, Miljutin ja Krabbe sekä ne Hänen Majesteettinsa seuruesen kuuluvat ja kutsutut henkilöt olivat käyneet heille osoitetuille sijoillensa, tahtoi Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas tervehtää Säätyjä seuraavalla armollisella puheella:
Suomen Suurruhtinanmaan Edusmiehet!
Nähdessäni teidät tässä kokountuneina tunnen Minä Itseni onnelliseksi, että olen voinut täyttää teidän toivomuksenne ja oman mieli-haluni.
Kauan ole minä tarkastanut useampia, maan parasta syvälti koskevia kysymyksiä, jotka aika ajasta ovat ilmautuneet, vaan joita ei ole voitu päättää sen tähden,että valtio-säätyjen osallisuus on niiden ratkaisemiseen tarpeellinen. Tärkeät valtiolliset syyt, jotka Minun yksinäni on tullut arvostella, ovat ensimäisinä hallitus-vuosinani estäneet Minun kutsumasta Suuriruhtinanmaan säädyt kokoon. Vaan Minä olen kuitenkin niin varhain käskenyt toimittaa valmistuksia tätä varten että nyt, kun pakoittavia syitä ylös-lykkäämiseen ei enää löydy, olen voinut teidät kutsua kokoon ja, kuultuani Suomen Senaattini, teille esitellä ne lain-ehdotukset ja muut asiat, jotka näillä valtio-päivillä tulevat olemaan keskustelunne aineina.
Näiden kysymysten suuren painon tähden olen Minä ne edeltä-päin antanut tutkia miehiltä, jotka maan luottamus siihen valitsi. Se julkisuus, joka tämän kokouksen neuvoitteluksille annettiin, on teille saattanut tilaisuuden jo edeltä-käsin tulla tuntemaan keskustelunne aineet ja miettimään, mitä kansan mieli-ala ja tarpeet niissä vaatii. Sen tähden on se oleva mahdollista, vaikka kysymykset ovat laveat ja painavat, että voitte työnne päättää perustus-laissa säätyjen koossa-ololle määrätyn ajan sisään.
Niistä maan valtio-varoja koskevista tili-kirjoista, jotka Minun käskystäni saatte vastaan-ottaa, tulette tuntemaan, että valtion tulot aina ovat riittäneet juoksevien valtio-maksujen suorittamiseksi ja että tilapäisten verojen runsas eneneminen, joka edullisesti todistaa maan nousevata varallisuutta, on hallitukselle antanut tilaisuuden vuosi vuodelta käyttää aina isompia varoja maan hengellisten ja aineellisten etujen vaurastamiseksi.
Ainoastaan vuosien 1855 ja 1856 sota-kulunkien maksamiseen kuin myös Helsingin kaupungin ja Hämeenlinnan välisen rauta-tien kustantamiseen olen Minä suonut Suurruhtinanmaan hallituksen ottaa valtio-lainoja. Näistäkin on teidän eteenne pantava tili, joka osoittaa, että niiden kasvut ja kuoletus voidaan suorittaa valtion nykyisistä varoista. Tahtoni on kuitenkin, ett`ei vast`edes valtiolainaa oteta ilman Suurruhtinanmaan säätyjen osallisuudetta, ell`ei vihollisen äkillinen karkaus tahi joku muu odottamatoin yleinen onnettomuus sitä tekisi välttämättämän tarpeelliseksi.
Ne uudet raha-määräykset, joihin Minä näillä valtio-päivillä pyydän teidän suostumaan, tarkoittavatkin ainoastaan uusia toimia yhteisen sivistyksen ja varallisuuden korottamiseksi. Teidän vapaasti päättääksenne jätän Minä näiden toimien soveliaisuuden ja laveuden.
Useat säännöt Suurruhtinanmaan perustus-laeissa eivät enää ole sopivat niissä suhteissa, jotka sen yhdistys Keisarikunnan kanssa on synnyttänyt; toisissa taas ei ole tarpeellista selkeyttä ja vakavuutta. Haluten saada nämä puutteet autetuiksi, tahdon Minä valmistaa selitysten ja lisäysten ehdotuksia erinäisiin kohtiin perustus-laeissa, pantaviksi säätyjen tutkinnon alle tulevilla valtio-päivillä, jotka Minä aion kolmen vuoden kuluttua kutsua kokoon. Pysyvä sen perustus-laillisesti rajoitetun ruhtina-vallan pohjalla, jota Suomen kansan mieli-ala suosii ja joka on kasvanut maan lakien ja laitosten kanssa yhteen, tahdon Minä mainituilla ehdotuksilla laajentaa sen itseveroitus- oikeuden, joka säädyillä perustuslakia myöten nyt on kuin myös antaa säädyille takaisin sen ehdotus-oikeuden valtio-päivillä, joka heillä vanhastaan on ollut, kuitenkin pidättäen ainoastaan Itselleni oikeuden nostaa kysymystä perustus-lakien muuttamisesta.
Te tunnette Minun ajatus-laatuni ja kuinka rakas Minulle niiden kansojen onni ja menstys on, jotka Luoja on uskonut Minun huolenpitooni. Minun puoleltani ei yhdenkään teon ole pitänyt voida hämmentää sitä luottamusta, joka on välttämätön Hallitsijan ja kansan kesken. Olkoon tämä luottamus Minun ja Suomen rehellisen sekä uskollisen kansan välillä, tästä lähtien niinkuin tähänki asti, sinä lujana siteenä, joka meidän yhdistää. Se on sitten voimallisesti auttava onnellisuuden kartuttamista tässä kansassa, joka Minun sydämelleni aina pysyy kallisna, ja se on antava Minulle uutta syytä kutsua teitä määrä-ajoittain kokountuville valtio-päiville.
Teidän tulee, Suurruhtinanmaan edusmiehet, arvoisuudella, kohtuudella ja vakaisuudella keskusteluksissanne osoittaa, että vapaat valta-menot eivät kuitenkaan ole vaarallisia, mutta takaavat järjestystä ja hupaisuutta sille kansalle, joka yksissä neuvoin Hallitsijan kanssa ja käytännöllisellä järjellä harrastaa menestyksensä lisääntymistä.
Minä julistan tämän kautta kokoonkutsutut valtio-päivät avatuksi.
Kun molemmat käännökset olivat luetut, nostivat Säädyt mitä hartaimmat onnenhuudot Hänen Majesteetillensa.
Maamarsalkki Vapaaherra Nordenstan ja aatelittomain säätyjen Puhemiehet: Arkkipiispa Bergenheim, Viipurin Hallinto-Porimestari Örn ja Talonpoika Mäki-Peska Ruoveden pitäjästä Turun ja Porin lääniä saivat sitte luvan, Kenral-Kuvernörin viittauksen mukaan, kukin vuorostansa astua esiin ja säädyn nimessä Hänen Majesteetillensa edeskantaa alammaisen kunnioituksensa, jossa lausuivat:
"Suurivaltaisin, Kaikkein Armollisin keisari ja Suuriruhtinas!
Maamarsalkki Vapaaherra Nordenstam:
Aina sitte kun Suomen valtiollisten elonvaiheitten johdatus Luojan sallimuksesta annettiin Teidän Keisarillisen Majesteetinne hellään ja oikeudessa pysyvään käteen, on maa voinut tyytyväisyydellä nähdä hallituksen periajatusten lakkaamatta ja ajanmukaisesti vaurastuneen maamme omitusten olojen ja kansojen mieli-halun mukaan. Tämän vaurastuksen käytölliseen päätökseen pääsemiseksi on Teidän Majesteettinne tahtonut kokoonkutsua Säädyt näihin Teidän Majesteettinne nyt, kaikkien iloksi, omasta korkeudestanne avaamiin valtiopäiviin.
Nämä kalliit todistukset maan parhaan hellästä huolenpidosta ja ylevistä ahkoroimisesta kansan onnistumiseksi ovatkin tuottaneet Teidän Majesteetillenne kaikkia kauniimman ja kadehdittavimman palkinnon: kansan vilpittömän kunnioituksen.
Perussäännöllisesti järjestetyn valtiotilan tuleminen uuteen eloon on aina ollut ja on kansamme hartaimpana mielihaluna. Mitä Teidän Majesteettinne on tekeva senlaisen valtiotilan tarkoituksen mukaiseksi vaurastuttamiseksi, kaikki se otetaan vastaan suurimmalla kiitollisuudella ja on vielä enemmän vahvistava sitä hellää lempeä ja luottamusta, joka Teidän Majesteettinne uskollisille Suomen alamaisille aina on ollut Hallitsijansa jaloutta ja ylevämielisyyttä kohtaan.
Kun, käytetyn tavan mukaan, Ritaristolla ja Aatelilla on onni tässä juhlallisessa tilaisuudessa ensiksi lähestyä Korkeasukuista Suurisuhtinastansa, pyytää tämä sääty saadaksensa Teidän Keisarillisen Majesteettinne Valtaistuimen eteen kantaa alamaisen kunnianosoituksensa ja anoo kaikessa alamaisuudessa että Teidän Majesteettinne alati pitäsi Ritariston ja Aateliston suosiollisissa ja armollisissa turvissansa".
Porimestari Örn:
"Suurivaltaisin, Kaikkein-armollisin Keisari!
Myöskin Porvasisääty pyytää alamaisuudessa saadaksensa tässä juhlallisessa tilaisuudessa osoittaa Teidän Keisarilliselle Majesteetilleen hellää kiitollisuuttansa siitä uudesta todistuksesta teidän Keisarillisen Majesteettinne väsymättömistä ahkeroimisista meidän isänmaamme lainmukaisen vaurastumisen eteen, jonka maa nyt on saanut niissä esityksissä, jotka Teidän Keisarillinen Majesteettinne on Armossa hyväksi nähnyt pannaksensa kokoontuneiden säätyjen eteen.
Porvarisääty rohkenee sen ohessa edeskantaa Teidän Majesteetillenne vakuuttamisen järkähtämättömästä lemmestänsä ja uskollisuudestansa sekä lupaa alamaisuudessa kaikella vakaisuudella vaikuttaa maan totista parasta edistyttävän päätöksen saantiin niille kysymyksille, jotka Teidän Keisarillinen Majesteettinne nyt suosiollisesti on antanut valtiopäiväin haltuun. Porvarissääty rukoilee myös alamaisimmaisti saadessansa eteenkipäin olla suljettuna Teidän Keisarillisen Majesteettinne armoon ja suosioon.
Talonpoika Mäki-Peska:
"Suurivaltaisin, Kaikkein Armollisin Keisari!
Suomen Suuriruhtinas! Suomen kansan talonpoikainen sääty, joka aina on tottunut uskollisen alamisen vilpittömimmillä rakkaudella kohtelemaan korkeata Hallitsijaansa, pyytää Teidän edessänne, kaikkein Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! saada suurimmassa alamaisuudessa lausua hartaimmat ja alamaisimmat kunnioituksensa tunteet, ja Teitä, Armollisin maamme Suuriruhtinas! nöyrimmästi ja alamaisimmasti kiittää näistä Teidän Majesteettinne avaamista valtio-päivistä, joiden kautta nyt Suomen kansa on päässyt tähän asti kyteneen hartaimman toivonsa perille, ja jotka sen kautta meille ovat käyneet kahta suuremmaksi ilo-hetkeksi, että, Armollinen Suuriruhtinas! itse olette korkealla läsnä-olollanne niitä kunnioittaneet ja Suomen kansaa ja asukkaita täällä kasvoista kasvoihin oppineet, eikä vaan monien välimiesten kautta.
Suomen Talonpoikainen sääty, jolle, Armollinen Suuriruhtinas! isällinen suosionne ja rakkautenne aina ovat suurimmassa ylönpaltisuudessa vuotaneet, rukoilee Kaikkivaltiaalta Jumalalta suurinta armoa ja voimaa Teidän Majesteetillenne kaikissa raskaissa hallitustoimissanne, ja että Suomenki vähäinen kansa ainian olisi Teidän sulimpaan huomaanne suljettu."
Sitte Ministeri-Valtiosihteeri Kreivi Armfelt luki luettelon niistä ehdotuksista ja esityksistä, jotka Keisarillinen Majesteetti oli Armollisesti tahtonut jättää Säätyjen eteen näillä Valtiopäivillä:
1:nen koskeva naimattoman vaimon laillista ikää;
2:nen koskeva muutoksia ja lisäyksiä yleisen lain säännöksiin holhojanhoidosta;
3:s koskeva sopimattomain välipuheitten estämistä kiinteää omaisuutta ostettaessa ja maatilain ylellistä rasittamista muona- ja muilla maksuilla;
4:s koskeva sen yksinomaisen oikeuden kumoamista, jotka Ritaristolla ja Aatelilla on relssimaiden pitämiseen seterivapaudella;
5:s kuinka laillistusta kiinteällä omaisuudelle haettaessa tehtämän pitää, kun hakija ei täydelleen voi todistaa edeltäjänsä omaisuuden saantia;
6:s koskeva tilusten lohkomista ja maan eroittamista relssi- ja perintötiloilla sekä vourasopimusta senlaisten tilan jonkun osan suhteen;
7:s koskeva vesijohtoja ja vesirakennuksia;
8:s koskeva eläinten ehdollista rääkkäämistä;
9:s koskeva muutamain kohtain muutosta yleisen lain säännöksissä Rakennuskaaren 24 Luvussa;
10:s koskeva maanomistajain velvollisuutta korvausta vastaan luovuttamaan maata yleisiin tarpeihin;
11:s koskeva nimettömiä eli osakeyhdystöjä ja äännöttömiä- eli kommandityhtystöjä;
12:s koskeva yleisiä perusteita uudelle rikoslaille;
13:s koskeva asetuksen tekemistä vissien tähänasti käytettyjen rangaistusten hävittämisestä ja muiden rangaistuslajien vastaiseksi panemisesta niiden sijaan, sekä säännön tekoa vapausrangaistuksen toimeen panemiselle;
14:s koskeva muutosta nyt voimassa olevain kirkonrangaistuksen säännöksissä ja muutamista rikoksista kirkolle säätyn maksun häviämistä;
15:s asetuksen tekemisestä, koskeva lapsenmurhaa sekä sikiön luovuttamista va vaaraan heittämistä, kuin myös edesvastausta vissistä salavuoteuden laaduista;
16:s asetuksen tekemisestä, koskeva murhaa, ilman tappamisen aikomuksetta, ja muuta ihmisen rääkkäämistä;
17:sta asetuksen tekemisestä, koskeva kahden-otelmaa;
18:sta säännön antamisesta, koskeva määrää kannetta ja muuta kunnian loukkausta;
19:sta koskeva rahoitussäännön tarvetta maan rautateille, kanaville ja sähkölennätinlaitoksille;
20:s koskeva kihlakunnan lautamiesten ottoa ja palkkaa;
21:tta koskeva yleistä lupaa välikäräjäin pitämiselle riita- ja rikosasioissa;
22:tta koskeva erityisesti asetetun Komitean tekemää ehdotusta uuteen kirkkolakiin evankelis-lutherilaisille seurakunnille maassa;
23:tta koskeva syntyperäisoikeuden lakkaamista maamme opettajasäädyltä;
24:tta koskeva perusteita papiston palkkain järestämiselle maan evankelis-lutherilaisissa seurakunnissa;
25:tta koskeva merilakia;
26:tta koskeva kunnalishallintoa maalla;
27:tta koskeva kaupunkien kunnallishallinnon uudestaan järestämistä;
28:tta koskeva tarkastusta asetuksissa hengeltä maksettavain kruununverojen määrästä ja niiden maksamisen perusteista sekä näiden verojen yleistä järestämistä;
29:tta koskeva salpietariveron poistamista;
30:s koskeva tarkastusta asetuksissa karttapaperin-maksusta;
31:ttä koskeva rahanmääräystä kansankoulujen asettamiseen, uusien yhdistysneuvojen rakentamiseen sekä muutamiin muihin yleisesti hyödyllisiin yrityksiin;
32:ttä koskeva Suomen pankin hallitusta ja hoitoa;
33:ttä koskeva valtiolainan ottamista, tilaisuuden hankkimiseksi lahjoitusmailla Viipurin läänissä asuville talonpojille itsellensä lunastaakseen pitämänsä tilat;
34:ttä koskeva tarkastusta siinä maan verokappalten muutannassa, jota huhtikuun 6 p:nä 1840 annettu armollinen julistus säätää;
35:ttä koskeva keinoja niiden vastausten estämiseksi, joita maanomistajalle tulee lampuotin poismuuttamisen uppiniskaisuudesta;
36:ttä koskeva helpoistusta alatuomarien velvollisuudessa Hovioikeuteen lähettämään puhtaaksi kirjoitettuja tuomikirjoja;
37:ttä koskeva määräämistä, josko ja missä mitassa yleisellä valtiopalkalla olevat virka- ja palvelusmiehet, joiden virat lakkautetaan, saavat sen perästä nauttia entisiä palkkaetujansa;
38:ttä koskeva paloviinan valmistusta ja myöntiä Suomessa;
39:ttä koskeva nyt voimassa olevia lakisäännöksiä tilusrauhasta;
40:s koskeva perusteita yleiselle asetukselle metsästyksestä ja eläinten pyydöstä;
41:ttä koskeva kalastus-elinkeinon nostattamista ja kalain sikiämisen edistyttämistä järvissä ja virroissa;
42:ttä koskeva helpoitusta maanomistajain velvollisuudessa hollityyditsemiseen sekä teitten ja siltain rakentamiseen;
43:ttä koskeva avarampaa kauppa- ja elinkeinon-vapautta;
44:ttä koskeva vapaata jyväkauppaa;
45:ttä koskeva yksityisten setelin-ulosannon oikeudella varustettujen pankkien hyötyä ja tarvetta sekä yksityisten pankkein asettamisen ehtoja yleiseen;
46:ttä koskeva muutamia muutoksia maan mitassa, astiamitassa ja painossa;
47:ttä koskeva suojeluttomia ihmisiä ja niiden kanssa menettelemistä;
48:ttä koskevia palkkaussääntöä isännille ja palkollisille;
Kun ylläseisova luettelu oli luettu ja Säädyt vielä hartaimmilla onnenhuudoilla olivat Hänen Majesteetillensa osoittaneet alamisen lempensä ja kiitollisuutensa, näki Hänen Majesteettinsa hyväksi kello Kaksi palata huoneihinsa, ollen Hänen edellänsä Ritaristo ja Aateli Maamarsalkin kanssa ja muuten koko saatto siinä järjestyksessä, jota noudatettiin Hänen Majesteettinsa tullessa Valtiosaliin; jonka perästä muut säädyt myös erisivät.