Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
Suomen kielen asettamisesta yhdenmoisiin oikeuksiin Ruotsin kielen kanssa kaikissa sellaisissa kohdissa, jotka välittömästi koskevat maan nimenomaan suomalaista väestöä.
Annettu Helsingissä, 1 päiv. Elokuuta 1863
Me Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, y.m., y.m., y.m., teemme tiettäväksi: niiden hakemusten ja esitysten johdosta, joita Suuriruhtinanmaan suomalainen väestö tuo tuostakin on Meille laittanut, ja kuin aina olemme halulliset edistämään kaikkea, joka voi olla suomalaisten alamaistemme hyödyksi ja menestykseksi, olemme Me, samalla jättääksemme heille pysyväisen muiston käynnistämme Suuriruhtinanmaassa, Armossa säätäneet seuraavaisesti:
1:ksi. Vaikka Ruotsin kieli edellensä pysyy maan virallisena kielenä, julistetaan Suomen kieli kuitenkin yhtä oikeutetuksi edellisen kanssa kaikissa semmoisissa asioissa, jotka välittömästi koskevat maan nimen-omaan suomalaista väestöä; jonka johdosta suomenkielisiä kirjoituksia ja asiakirjoja tästä lähin pitää esteettömästi kaikissa Suomenmaan tuomio-istuimissa ja virastoissa vastaan otettaman.
2:ksi. Viimeistäänki lopulla vuotta 1883 pitää Suomen kielen oikeus, semmoisena kuin se tässä ylempänä on myönnytetty ja määrätty, oleman täydessä voimassaan niidenki asiakirjain suhteen, joita tuomio-istuimista ja virastoista suoritetaan; kuitenki niin, että ne alatuomarit ja muut virkaja palvelusmiehet, joilla nyt on semmoinen taito Suomen kielessä ja harjaantumus sen kirjoittamisessa, että voivat sillä kielellä suorittaa pöytäja asiakirjoja, jo kohta saavat siihen ruveta niissä tapauksissa, kuin heitä siihen pyydetään, ja
3:ksi. Suomenmaan Senaattimme toimeksi jätetään, tykönämme alamaisuudessa ehdotella, millä tapaa ja missä järjestyksessä Suomen kieli jälettäisin on pääsevä sisälle ja sitä voitanee käyttää maan oikeustoissa ja virkakunnissa, ynnä ne muut hankkeet ja toimet, jotka tulevat seuraamaan tästä Armollisesta asetuksestamme. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingistä, 1 p:nä Elokuuta 1863.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa:
Lars Sackleen C. Cronstedt
M. V. Nordenheim Clas Nordenheim
A. L. Born Joh. Er. Bergbom
A. F. Munck Pehr Peterson
K. Furuhielm Joh. Granlund
F. Edelheim Seb. Gripenberg
G. F. Rotkirch Eugen von Knorring
J. Snellman