KEISARILLISEN MAJESTEETIN ARMOLLINEN ASETUS
tilusten lohkomisesta ja maan eroittamisesta relsi- ja perintötaloista sekä vouraehdoista joltakin semmoisten tilojen osalta.
Annettu Helsingissä, 19 p:nä Joulukuuta 1864.
Me Aleksander Toinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan yli, Puolanmaan Tsaari sekä Suomen Suuriruhtinas, ym., ym., ym., teemme tiettäväksi: Suomenmaan Säätyjen alamaisesta kehoituksesta tahdomme Me, tilusten lohkomisesta ja maan eroittamisesta relsi- ja perintötaloista sekä voura-ehdoista joltakin semmoisten tilojen osalta, Armossa säätää ja määrätä seuraavalla tavalla:
1 §. Jos isojaetun relsi- tahi perintötalon omistaja tahtoo toiselle antaa maata omistettavaksi ja hallittavaksi itsekannattavana tilana välittömällä verolla Kruunulle, olkoon hän semmoiseen lohkomiseen oikeutettu, jos tilan jäännös-osa voipi, sittenkuin kaikki sen vuodentulo viljelyksessä olevasta pellosta, niitystä, metsästä ja kalasta, missä sitä löytyy, ynnä muut edut ja vakaat saamislähteet, on keskimäärin laskien otettu lukuun, antaa niin paljo säästöä, että, sittenkuin vero Kruunulle ja muut ulosteot sekä ruoka niin monelle hevoiselle tahi juhdalle ja muille eläimille, kuin tilalla tarvitaan, ynnä se eläke, joka tilalta voipi olla maksettavana, on päältä luettu, vähintäänkin kolmihenkinen perhekunta täysi-ikäisiä ja työhön kykeneviä ihmisiä voipi tavallisina vuosina sillä toimeen tulla ja saada vakaan elatuksensa; sillä ehdolla kuitenkin, että erotettava osa on alaltansa niin suuri ja senlaista maata, että se viljelemällä huokeasti voidaan saada samaan itsekannattavaisuuteen. Kuitenkaan elköön senlaiselle uudelle talolle pantako tiluksia useampaan kuin kolmeen eri jakoon, eikä muutoin kuin että päätilan ja sen eroitetun osan manttaali voidaan soveliaissa murtoluvuissa määrätä.
2 §. Jos veroja ja muita ulostekoja ei kohta voida laskea uuden tilan päälle, sopikoot asianomaiset keskenänsä muutamista vapausvuosista, joina kaikki semmoiset ulosteot ovat päätilasta suoritettavat.