Niin Englannissa kuin Venäjällä asuu eri heimoja, ja kumpikin saa alituiseen siirtolaisia muualta Euroopasta samoin kuin ne myös itse lähettävät siirtolaisiaan muihin maanosiin. Ilmeistä on, että Aasiaan vaikuttavien eurooppalaisten elinten ei tulisi koostua yhden heimon vaan eri heimojen edustajista. Juuri siksi kansojen sijoittuminen maantieteellisiin maihin ja historiallisten tapausten kulku ovat sulattaneet Englannin, Skotlannin ja Irlannin samoin kuin Venäjän, Suomen ja Puolan yhdeksi erottamattomaksi kokonaisuudeksi. Selvää on, että kahden sivistyneen kansan, jotka kohtalo on erottamattomasti sitonut yhdeksi poliittiseksi kokonaisuudeksi, välisten suhteiden tulee olla ystävälliset ja perustua keskinäiseen kunnioitukseen ja rakkauteen: niitä yhdistää yksi yhteinen, suuri ja ylevä tehtävä olla ihmiskunnan vähäosaisempien valistajana. Luokaamme tältä kannalta katsaus Venäjän ja Suomen välisiin suhteisiin.
Ihmiset tottuvat toisiinsa: heitä lähentävät toisiinsa yksityiset ystävyys suhteet ja yhteiset edut. Ja kansojen väliseen lähentymiseen tarvitaan samaa. Kauppa- ja teollisuus- yhteydet ovat sangen tärkeitä. Suomen ja Venäjän luonto samoin kuin niitä asuttavien kansojen ominaisuudet osoittavat, että niiden välillä vallitsee välttämätön ja luonnollinen side. Suomella, jolla on tavattoman runsaasti mukavia liikenneväyliä tämän tuhansien järvien maan jokien ja järvien ansiosta, on valtaisat voimat lukuisissa koskissaan. Nämä kosket ikäänkuin kutsuvat alituisella pauhullaan luokseen yritteliästä pääomanomistajaa rakentamaan tehtaita ja työpajoja. Tässä järvien ja koskien maassa elää myös kansa, joka on kuin luotu insinööriksi, koneenkäyttäjäksi, tehtailijaksi. Katsokaa, kuinka se rakensi ensimmäisen rautatiensä! Alan englantilaiset asiantuntijat sanovat, että tämä rautatie ja koko sen henkilökunta vetävät vertoja parhaille englantilaisille rautateille. Täällä kylmän pohjolan rajoilla samoin kuin Skotlannin kallioilla elää kansa, joka on kuin luotu manufaktuurin harjoittajaksi. Jos se sensijaan ponnistelee pelloillaan, joilla siementen sijasta on väliin jääpuikkoja, jos se vielä on köyhä, niin vain siksi, ettei se ole käyttänyt hyväkseen omia ja maansa luonnon- rikkauksia. Ja me, sen naapurit, poltamme metsiämme korvataksemme höyryvoimalla sen vesivoiman, joka nyt toimettomana pauhaa Suomen graniittipaasia vasten. Meidän ei tarvitse muuta kuin käyttää pääomiamme tehtaiden perustamiseen Suomeen Venäjän sijasta, niin pääomamme tuottavat meille paljon suuremmat ja luotettavammat voitot. Silloin suomalaiset ja heidän koskensa toimivat tuottavimmalla tavalla rikastuttaen meidän kapitalistiemme lisäksi omaa pääomaansa. Meidän maamme taas suurena ja runsasväestöisenä tarjoaa riittämiin ostajia suomalaisille manufaktuurituotteille ja raaka-ainetta jalostustarkoituksiin. Tietenkin meille on mukavampaa ja edullisempaa ostaa nämä tuotteet lähempää, omasta Suomestamme kuin Englannille kuuluvasta Skotlannista. Kuvitelkaa aikaa, jolloin tämä väistämätön ilmiö toteutuu, ja ajatelkaa, miten läheisiä Suomi ja Venäjä silloin ovat.
On selvää, että tällainen kiinteä teollisuusyhteistyö vaatii hyviä ja pysyviä kulkuyhteyksiä.
---
Väärinkäsityksiä valitettavasti on, vieläpä suuria ja molemminpuolisia. Muuan venäläisen lehdistömme mahtavimpia edustajia on todistanut mitä kiistattomimmalla tavalla, ettei se ymmärrä Suomea eikä suomalaisten pyrkimyksiä. Muuan suomalaisen lehdistön edustaja on niinikään loistavasti todistanut, ettei se ymmärrä nykyistä Venäjää eikä Suomen ja Venäjän suhteita.
Kun sellaiset lehdistön edustajat osoittautuvat syypäiksi vääriin käsityksiin ja puutteellisiin tietoihin, venäläinen Suomen ja suomalainen Venäjän suhteen, niin voidaan otaksua, että syypäitä eivät ole niinkään he kuin se seikka, että nykyisin on suomalaisten todella vaikea tuntea Venäjää ja venäläisten Suomea, jolloin väärinkäsitykset ovat sanen luonnollisia ja anteeksiannettavia. Toimittajamme, jotka polemisoivat toisiaan vastaan, ovat uskollisia oman kansansa käsityksille eräässä suhteessa: he tuntevat toisiaan riittämättömän vähän.
Miten asiaa voitaisiin auttaa? Mitä olisi tehtävä, jotta suomalaiset ja venäläiset voisivat helpommin tutustua toistensa erikoispiirteisiin ja ominaisuuksiin, jotta he paremmin ymmärtäisivät toisiaan? Minusta näyttää, että olisi hyväksi niin Suomelle kuin Venäjällekin samoin kuin niiden erottamattoman liiton lujuudelle, jos säädettäisiin muutamiksi vuosiksi palkintoja, joita jaettaisiin sellaisista teoksista ja käännöksistä, jotka auttaisivat Suomea tutustumaan Venäjään ja Venäjää Suomeen.
Birzevyja Vedemosti nro 14 1864, 15.1.1864
(suom. Suomen historian dokumentteja 2)