Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
kansakoulutoimen järjestämisestä Suomen Suuriruhtinaanmaassa.
Annettu Helsingissä, 11 p:nä Toukokuuta 1866.
Me Aleksander Toinen jne., teemme tiettäväksi:
Suomen Senaatimme siitä alamaisesti tekemästä esityksestä olemme Me kansakoulutoimen järjestämisen suhteen Suuriruhtinaanmaassa, armossa hyväksi nähneet säätää ja määrätä seuraavalla tavalla:
Neljäs Luku.
Kansakoulutoimesta kaupungeissa.
1. Kansakoulujen asettamisesta ylimalkaan.
102 §. Jokaisen kaupunginseurakunnan pitää semmoista huolta pitää kansakouluopetuksesta, ja niin monta ja niin laveita kansakouluja asettaa ja ylläpitää, että kaikki ne lapset, jotka eivät kotonansa tahi muissa kouluissa saa samanvertaista tahi laveampaa opetusta, tulevat kahdeksannesta ikävuodesta alkaen ja aina neljänteentoista vuoteensa asti sillä muotoa opetetuiksi, kuin tässä alempana likemmin säädetään.
103 §. Kaupunkien kansakoulut voidaan asettaa joko suuremmiksi, koko opetusajan kestäviksi ja useampiin luokkiin jaetuiksi oppilaitoksiksi, taikka erinäisiksi vähemmiksi kouluiksi, nimittäin alhaisemmat lapsille kuudennesta ikävuodesta alkaen ja aina kymmenenteen vuoteen asti, ja ylhäisemmät jälelläolevaan opetusikään kuuluville pojille tahi tytöille.
104 §. Alemmassa kansakoulussa, sekä sille vastaavilla suuremman oppilaitoksen luokilla, kouluutettakoon poika- ja tyttölapsia yhdessä, mutta siitä lähtien ovat pojat ja tytöt erillään olevissa luokissa tahi omituisissa kouluissa opetettavat.
105 §. Ensimäisenä kouluvuotena pitää lapsia, sekä vähemmässä koulussa että suuremmassakin oppilaitoksessa, opetettaman alustavalla luokalla itseksensä erillään, korkeintansa neljäkymmentä kerrallaan; jokaisella seuraavalla luokalla olkoon sitä vastaan kaksi eri vuosikursia, mutta älköön luokka sisältäkö enempää, kuin yhteensä kuusikymmentä oppilaista; asianomaista opettajata tahi opettajatarta kuitenkaan estämättä, jakaa kukin vuosikursi eri luokaksi.
2. Opetusaineista sekä oppiajasta ja lupa-ajasta.
106 §. Alhaisemmassa kansakoulussa, tahi sille vastaavissa suuremman oppilaitoksen luokissa, ovat lapset mieluimmin opettajattarelta neuvottavat ja harjoitettavat seuraavissa opinaineissa:
uskonopissa;
äitinkielen lukemisessa ja kirjoittamisessa;
luvunlaskussa ja muoto-opissa;
kuvaannossa, laulussa ja voimistelussa.
107 §. 106 §:ssä määrättyin opinkappalten lisäksi pitää ylhäisemmässä kansakoulussa, sekä sille vastaavissa suuremman oppilaitoksen luokissa, vielä tuleman seuraavat opetusaineet, nimittäin:
soveliasten äitinkielisten kirjain lukeminen;
maantiede ja historia;
pintain ja kappalten mittaaminen;
luonnontiede ja sen käytäntö;
jota paitsi tyttöjä pitää harjoitettaman naisväen käsitöihin ja pojille, milloin niin soveliaaksi ja tarpeelliseksi nähdään, saatetaan opettaa jotakin vierasta kieltä; ja pitää kaikkia näitä aineita, joihin asianomaisella seurakunnalla on valta lisätä käsitöitä pojille ja vanhemmille tytöille johdatusta pienten lapsukaisten hoidossa, lapsiseimen laittamisella, sekä puutarhanhoitoa ynnä muuta, jota hyödyllisenä ja tarpeellisena voidaan pitää, käytettämän katsomalla ei ainoastansa yleisesti oppilaisten vastaiseen kansalaistilaan, vaan myöskin erittäin kummanki sukupuolen erilaisiin tarpeisin.
108 §. Jokapäiväinen opetusaika älköön alustavalla luokalla olko alle kahdesta eikä päälle neljästä tunnista, vaan pitää sen muilla luokilla nousta vähintäänki neljään ja korkeintansa kuuteen tuntiin. Vuotuisen opetusajan, joka alkaa syksyllä ja joulujuhlan kautta jakautuu kahteen lukukauteen, pitää yhteenluettuna nouseman vähintänsä kahdeksineljättä viikoksi. Lupa-ajat määrätään muuten paikallisten asianhaarain mukaan.
3. Poiketen annettavasta opetuksesta.
109 §. Pojille ja tytöille, joilla kahdennentoista ikävuotensa perästä jonkun kelvollisen syyn tähden ei ole tilaisuutta koulussa käydä tavallisilla tunneilla, pitää kahtena iltatuntina, kumminkin neljä päivää viikossa, opetettaman semmoisia kansakoulun oppikursiin kuuluvia aineita, joita saatetaan pitää heidän sivistystänsä varsinki edistävinä.
Viides Luku.
Kansakoulutoimesta maalla.
1. Kotiopetuksesta ja lastenkouluista.
114 §. Ensimäinen opetus oikein lukemaan ja ymmärtämään äitinkieltä sekä kristinopintaidossa pitää, niin kuin tähänkin asti, etupäässä oleman kodin velvollisuutena; kuitenkin on kirkollisten kuntain siitä huolta pitäminen, että kaikki ne lapset, jotka, syystä tahi toisesta, eivät voi kodissaan tulla näissä opinkappaleissa tyydyttävästi neuvotuiksi, saavat semmoista opetusta kiintonaisissa tahi kiertävissä kouluissa.
115 §. Näissä lastenkouluissa, jotka jokainen kunta asettaa ja järjestää erinäisen tarpeensa mukaan, opetettakoon myös kirjoittamaan ja lukua laskemaan sekä harjoitettakoon laulamaan.
116 §. Lastenkouluissa sekä myöskin kodoissa annettavata opetusta valvoo, voimassa olevan lain ja asetusten mukaan, seurakuntain papisto, joka myöskin siitä vuosittain, ennen Elokuun loppua, Ylihallitukselle antaa täydellisen kertomuksen, samalta hallitukselta vahvistetun kaavan mukaan.
2.Ylhäisempäin kansakoulujen asettamisesta ylimalkaan.
119 §. Jollei kunta yhdisty pitämään yhtä tahi useampata yhteistä ylhäisempää kansakoulua; olkoon yhdellä tahi useammalla kyläkunnalla, sekä yksityisilläkin tilanomistajilla valta ruveta omaksi ja erinäiseksi koulupiiriksi; ja nauttikoon semmoinen koulupiiri, yhtäläisillä ehdoilla, samaa etua, kuin 118 §:ssä on kunnalle vakuutettu.
3. Opetusaineista ja opetuskapineista sekä oppiajasta ja lupa-ajasta.
121 §. Niin poikia kuin tyttöjäkin varten asetetussa kansakoulussa pitää, asianomaisesti lukua pitäen ei ainoastansa ylimalkaan oppilaisten tulevasta elämäntilasta, vaan myös eriksensä eri sukupuolten tarpeista, seuraavia opetus- ja harjoitusaineita löytymän:
uskonoppi;
soveliasten kirjain lukeminen äitinkielellä ja sen kirjoittaminen;
maantiede ja historia;
luvunlasku, muoto-oppi sekä pintain ja kappalten mittaaminen;
luonnontiede ja sen käytäntö;
kuvaanto, laulu ja voimistelu;
jonka ohessa tyttöjä pitää harjoitettaman naisväen käsitöihin ja poikia kätevyyteen; ja jos asianomainen kunta tahi koulupiiri siihen suostuu, annettakoon myöskin opetusta maanviljelyksessä tahi muissa yleisesti hyödyllisissä tiedonhaaroissa, sekä olkoon lapsiseimi tyttökouluun yhdistettynä, että vanhemmat oppilaat tulisivat käsittämään, miten pieniä lapsukaisia pitää tarkoituksenmukaisesti hoitaa.
124 §. Jos nähdään, että poika- ja tyttökoulun oppilaat kiireenä työaikana eivät suuretta vahingotta saata mennä kodoistansa pois, annettakoon heille sanottuna aikana, Toukokuun 1 päivästä Kesäkuun keskipaikoille ja Elokuun 1 päivästä Syyskuun 15 päivään, tahi joksikin osaksi siitä, vapaus koulunkäynnistä ja oppilaitos avattakoon lastenkouluksi lähiseudulle sekä supistettakoon siis ylhäisemmän kansakoulun työnteko Syyskuun 15 päivän ja Toukokuun 1 päivän välillä olevaksi ajaksi. Mutta jos kansakoulu on molemmille sukupuolille yhteinen, ei tämmöistä määrätyn opetusajan supistamista saateta myöntää, vaan pitää se lyhentämättä jaettaman niiden poikain ja tyttöjen kesken, jotka kouluun ovat sisäänkirjoitetut.
4. Erityisestä opetuksesta niille, jotka eivät säännöllisesti saata koulussa käydä.
125 §. Paitsi sitä opetusta, jota valtiolta palkka-apua nauttiva opettaja tahi opettajatar on velvollinen antamaan kouluun kirjoitetuille oppilaisille, sekä myöskin lapsille, jotka 124 §:n mukaan siellä kesän aikana käyvät, pitää hänen, kumminkin yhtenä, mutta mieluimmin kahtena jälkeenpuolisena viikossa olla semmoisille hengille apuna, jotka koulun läpi ovat käyneet tahi muuten tietoa ja sivistystä harrastavat, neuvomalla ja selittämällä heille hyödyllistä lukemista, kirjoituskokeiden läpikatsomalla ja oikaisemisella sekä muulla semmoisella, joka totisen taidon ja sivistyksen kartuttamiseksi voi olla.
10. Oppilasten ottamisesta ja sisäänkirjoituksesta.
139 §. Pojan tahi tytön, joka koulun alhaisempaan luokkaan tahi osastoon otettavaksi ilmoitetaan, pitää oleman kymmenennen ikävuotensa täyttäneen, mutta ei yli kahdennentoista vuoden, osaaman puhtaasti sisältä lukea ja niin paljon taitaman kristillisyydenoppia, kuin sitä kodissa tahi lastenkoulussa oppia pitää. Pääsemistä varten ylhäisempään luokkaan tahi osastoon vaaditaan, että hakijalla on samaan luokkaan koroittamisen ehtoina määrätty oppi ja taito.
140 §. Vastaanotettaviksi ilmoitettujen oppilaisten kanssa pitäköön opettaja tahi opettajatar, koulunjohtokunnan läsnäollessa, kuulustelemuksen ja kirjoittakoon sitte koulun nimikirjaan niiden nimet, jotka ovat huomaitut tarpeeksi valmistetuiksi, ynnä syntymävuoden ja päivän, kuin myös vanhempain tahi edusmiesten nimet ja asuinpaikan sekä varallisuustilan.