Keisarillisen Majesteetin Armollinen Sääntö
opetuskaavoista ... 11 p:nä Toukokuuta 1866.
B. Opetuskaava seminarin mallikouluille.
I. Opetuksesta alhaisemmassa kansakoulussa.
1. Alustavalla luokalla eli lapsitarhassa.
1 §. Opetuksen ja harjoituksen pääasiallisena tarkoituksena on ensimäisellä kouluvuodella, järjestetyn menettelyn kautta valmistaa lapsia siihen oppimiseen laveammassa merkityksessä, joka sen jälkeen on alkava. Sentähden pitää opettajan tahi opettajattaren vähemmin huolia kohtipäisen tiedon antamisesta, kuin kokea teroittaa mieltä, herättää ymmärrystä ja sivistää tuntoa sekä, sitä myöten kuin niin tapahtuu, totutella lapsia tarkallensa puhumaan.
2 §. Uskonopin opetus pitää rajoitettaman senlaisten pipliän kertomusten tarkoituksenmukaiseen käyttämiseen, jotka yksinkertaisen sisältönsä kautta ovat soveliaat herättämään ja ylläpitämään Jumalanpelvon alaista tuntoa sekä esitellyn esimerkin kautta antamaan hurskaalle mielikuvaukselle selkeyttä ja voimaa. Mitä näin kertomuksen kautta toimeen saadaan, on kuitenki edellensä vahvistettava harvain ja lyhykäisten, mutta hyvinvalittujen raamatunlauseiden ja virrenvärsyjen opettamisella.
3 §. Kirjoitus- ja lukuharjoitukset käyvät toinen toisensa rinnalla, sitä varten tavallisen opetustavan mukaan, ja seurattuina niin sanotuilta havaintoharjoituksilta, että lausutulle tahi kirjoitetulle sanalle aina vastaisi selvä käsitys kuvaillusta esineestä tahi ilmoitetusta työstä; jonka vuoksi myöskin enemmän tarkoitettakoon oikeaa ääneensä puhumista ja tarkkaa merkitsemistä, kuin älytöntä näppäryyttä.
4 §. Luvunlaskento alkaa huomiollisella käsityksellä lukumäärästä, sen enennyksestä, vähennyksestä, monistelusta ja jaosta, sekä jatketaan niinsanotun päässälaskemisen harjoituksilla, jossa kuitenki vaan luvut yhdestä kymmeneen esilleotetaan ja saavutettu taitavuus tehdään eläväksi ja hedelmälliseksi hyvin valittujen kysymysten suorittamisella.
5 §. Opetus kuvaannossa ja mallitsemisessa tarkoittaa ainoastansa silmän ja käden ensimäistä harjoittamissa ja sovitetaan oppilaisten ijän ja kykenevyyden mukaan.
6 §. Yksinkertaisiin ja lapsuuden ijälle sopiviin lauluihin harjoitetaan korvakuulon mukaan.
7 §. Voimisteluharjoitukset tarkoittavat tasapainoa ja norjuutta yksinkertaisissa ruumiinliikunnoissa ja toimitetaan mieluimmin leikin tavalla.
2. Toisella luokalla.
8 §. Uskonopin opetus jatkuu samoin kun alustavallakin luokalla, kuitenkin niin, ettei pipliän kertomusta ainoastansa suullisesti esitellä, vaan myöskin kirjasta opitaan, valitsemalla ne uskonopin sisällisen yhteyden suhteen ja niin muodoin perustukseksi panemalla yksinkertaiselle esitykselle kristin uskosta; samalla tarkoituksella opitaan myöskin raamatunlauseita, virsiä ja valittuja kappaleita Lutheruksen lyhyestä katkismuksesta.
9 §. Lukuharjoitukset tarkoittavat ei ainoastansa solkenaan kulkevaa, sujuvaa ja sisällön mukaan sovitettua lukemista, vaan myöskin oikeata käsitystä yksityisestä lauseesta ja koko lukukappaleen tarkkaa ymmärtämistä. Sentähden käytetään vaihetellen edellensä rientävää lukemista sekä lauseen osain tarkoituksenmukaista selvittämistä, lukukappaleen selitystä ja harjoitusta sekä suullisesti että kirjallisesti kertoa sen sisältö. Viimeksimainitun harjoituksen kanssa yhdistetään opetus kauno- ja oikokirjoituksessa. Värsyjä ja valituita kappaleita luetaan ulkomuistilta ja saarnelmatapaan.
10 §. Luvunlasku: Kymmenisjärjestö selitellään. Päässälaskennon harjoituksia jatketaan ja lavennetaan yhden ja sadan välillä oleviin lukuihin. Numeroilla laskeminen alkaa, mutta ei niin, että sitä eriksensä harjoiteltaisiin, vaan ainoastansa ulkonaisena osoituksena niiden laskutoimitusten keralla, jotka tehdään mielikuvauksen avulla.
11 §. Muoto-oppi: Selvä käsitys avaruudesta, sen mittavuuksista ja rajoituksesta, annetaan tarkoituksenmukaisesti katselemalla kuutiota, parallelipipediä, prismaa ja pyramidia sekä palloa, telaa ja keiliä.
12 §. Maantiede: Opastuminen maanpallolla ja kartalla. Harjoituksia siinä tarkoituksessa, että lapset tulisivat käsittämään eri pykälikköä sekä missä suhtaisuudessa kuvaus on itse olemukseen. Pituus- ja leveysasteet. Meren ja mantereen jakaus. Mannermaaosain muoto: tärkeimmät merenlahdet, saarennot ja niemet. Saaret. Maan kohoaminen merenpinnan yli, etevimmät vuoriselänteet, joet ja järvet. Europan maakunnat.
13 §. Kuvaantoharjoitukset yhdistetään osaksi muoto-opin opetuksen kanssa ja tarkoittavat muuten, mallitsemisharjoitusten ohessa, aivan samaa, kuin alustavallakin luokalla.
14 §. Lauluharjoitukset jatkuvat osaksi niin kuin alustavallakin luokalla; mutta sen ohessa opitaan myöskin sävelikkö ja nuottimerkkien tunteminen, sillä tavalla nimittäin, että mutkattomimmat laulunuotit kehitellään ja ylöskirjoitetaan.
15 §. Voimisteluharjoituksilla on sama tarkoitusperä, kun alustavallakin luokalla, mutta leikinpito lakkaa.