Pöytäkirja, pidetty Suomen Suuriruhtinanmaan kolmansia yleisiä Valtiopäiviä aljettaessa, Keisarillisen Linnan Valtiosalissa Helsingin kaupungissa, 26 päivänä Tammikuuta 1867.
Suomenmaan Kenraalikuvernööri sekä Kenraaliadjutantti, Kenraaliluutnantti Kreivi Nikolai Adlerberg, jonka Hänen Majesteetinsa Keisari ja Suuriruhtinas Armossa oli määrännyt ja asettanut Keisarillisen Majesteetin puolesta avaamaan Keisarillisen Majesteetin 22 päiväksi nyt kuluvata Tammikuuta kokoonkutsumat yleiset Valtiopäivät Suomenmaan Säätyjen kanssa, tuli, Keisarillisen Majesteetin Armollisimmasti vahvistamain juhlamenoin mukaan Valtiopäiviä aljettaessa, oltuansa läsnä Jumalan- palveluksessa ja Valtiopäiväsaarnassa kaupungin Nikolai- kirkossa, kello puoli kaksi jälkeen puolipäivän Valtiosaliin, jolloin Kenraalikuvernöörin edellä kävivät:
1:ksi. Valtiopäiväin juhlamenonohjaajat;
2:ksi. Keisarillisen Suomen Senaatin Prokuraatori ja jäsenet, kaksi aina rinnakkain; ja
3:ksi. Keisarillisen Senaatin Oikeus-Osaston Varaesimies; sekä perässä tuli
4:ksi. Seurue sotilaishenkilöitä ja siviilivirkamiehiä, jotka Kenraalikuvernööri oli kutsunut tässä juhlallisessa toimessa läsnäolemaan.
Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa sekä Papis-, Porvaris- ja Talonpojansäädyt Puhemiehinensä olivat, ennen Kenraalikuvernöörin tuloa Valtiosaliin, sinne kokoontuneina.
Maan hallintovirastojen Esimiehet ja Keisarillisen Senaatin Esimiehet ja Esittelijäsihteerit ja Kamreerit sekä kaupungissa oleskelevat Kenraalit, kuin myös muut kutsutut henget olivat käyneet heille osoitetuille sijoillensa Valtaistuimen taakse, Esimiehet ja siviilihenkilöt oikealle ja Kenraalit vasemmalle puolelle.
Saliin tultuansa asettui Keisarillisen Senaatin Oikeus-Osaston Varaesimies sekä Keisarillisen Senaatin Prokuraatori ja Jäsenet Valtaistuimen viereen oikealle, niin myös Kenraalikuvernöörin seurue vasemmalle puolelle Valtaistuimen viereen.
Maamarsalkki otti paikkansa Ritariston ja Aatelin etupuolelle ja muiden Säätyjen Puhemiehet asettuivat myöskin, kukin Puhemies oman Säätynsä eteen.
Kenraalikuvernööri asettui Valtaistuimen portaiden viereen; sen perästä luki Kenraalikuvernööri erään Hänen Majesteetinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Säädyille antaman Korkeasti omalla kädellä allekirjoittaman tervehdyspuheen venäjänkielellä, joka kuului näin: (puhe venäjäksi)
Sittenkuin Kenraalikuvernööri oli tämän Armollisen puheen suomalaisessa ja ruotsalaisessa käännöksessä antanut Keisarillisen Senaatin Oikeus-Osaston Jäsenelle, Senaatorille Pehr Peterson, niin Senaatori luki mainitut käännökset Valtaistuimen portaiden vieressä; ja kuuluvat ne, tähän otettuina, näin:
"Suomen Suuriruhtinanmaan Edusmiehet!
Sen aikomukseni mukaan, jonka ilmoitin avatessani viimeksi pidettyjä valtiopäiviä, olen Minä taas kutsunut Teidät kokoon, keskustelemaan useista tärkeistä asioista, jotka vaativat Teidän myötävaikutustanne.
Monivuotisen seisauksen perästä kokoontuivat Maan Säädyt edellämainituille valtiopäiville, ja silloin saatu kokemus on osoittanut tarkoin määrätyn valtiopäivä- järjestyksen tarpeelliseksi. Minä jätän nyt Teille ehdotuksen semmoiseen järjestykseen, valmistettuna Minun antamaini määräysten mukaan, ja Minä toivon Teidän yhdistyvänne Minun mielipiteisiini ja toivomuksiini vakauttamaan Maan luottamusmiesten kokoukset semmoisella tavalla, joka sopii sen arvollisuuden kanssa yhteen, jolla tänne olette kutsutut Minun kanssani yhdessä käymään osallisiksi Maan hyvää tarkoittaviin toimiin.
Ehkä muutamain kovain katovuotten seuraukset ovat valitettavia, niin on se Minulle suloista, etten Teille tarvitse ehdotella mitään uusia veroja. Jumalan runsaasti siunaavan laupeuden kautta ovat ne hyvän vuodentulon toivot viime vuonna, jotka jonkun aikaa olivat epävakaiset, Minun ihanimmaksi ilokseni sillä muotoa toteutuneet, että viljan saalis oli, josko ei runsaskaan, niin kuitenki verraten tyydyttäväinen, ja huoleni kansan hädästä ja kärsimisestä on saattanut isällisessä sydämessäni huojentua.
Myötä seuraavan kertoelman kautta tulette tietämään päätökseni viime valtiopäivillä esissä olleista asioista.
Kun tätä ennen Valtiosäätyjen mieleen johdatin Suuriruhtinanmaan perustuslakien käyneen vähemmän sopiviksi asianhaarain vaatimusten tähden ja Suomenmaan yhdistämisen jälkeen Keisarikunnan kanssa muuttuneiden kohtain kautta, niin toivoin Minä saattavani vakauttaa näitä lakia tarpeellisilla selityksillä ja lisäyksillä. Tämmöisen työn vaikeus on vaatinut herkkätuntoista ja pitkällistä koettelemista, ja kysymys on siis mielipahakseni vielä niin keskieräinen, etten Minä, ensimäisen aikomukseni mukaan, taida näillä valtiopäivillä tehdä siitä esitystä.
Valtiolaitoksen nykyisen vähävaraisuuden vuoksi täytyy ehdotus hallituskuntain uudestaan muodostamisesta, joka vaatii runsaita kustannuksia, lykättämän Maalle enemmän myötäiseen aikaan.
Siunatkoon Jumala Teidän kiitettävää ahkeruuttanne ja Teidän hyödyllistä tointanne, harrastaissanne yhteisesti Minun kanssani kartuttaa ja vakauttaa Maan onnellista menestymistä!
Tämän kautta julistan Minä Valtiopäivät avatuiksi.
ALEKSANDER."
Kun Armollinen puhe oli luettu, niin Säädyt ja muut läsnäolijat korottivat äänensä kolmikertaiseen "eläköön Keisari ja Suuriruhtinas", jota seurasi hartaimmat hurrahuudot.
Maamarsalkki Vapaaherra Nordenstam ja aatelittomain Säätyjen Puhemiehet: Arkkipispa Bergenheim, Kauppaneuvos Frenckell ja Talonmies Mäki-Peska Ruoveden pitäjästä Turun ja Porin lääniä, astuivat sitte esiin, kukin vuorostaan, sekä pitivät, jokainen Säätynsä nimessä, Kenraalikuvernöörille seuraavat puheet:
Maamarsalkki Vapaaherra Nordenstam: (puhe ranskaksi)
Arkkipispa Bergenheim: (puhe ranskaksi)
Kauppaneuvos Frenckell: (puhe ruotsiksi)
Talonmies Mäki-Peska:
"Korkeasti vapaasukuinen Herra Kreivi, Suomenmaan Kenraalikuvernööri!
Teidän Ylhäisyytenne kautta pyytää Suomen talonpoikaissääty tällä kalliilla juhlahetkellä saada Hänen Keisarillista Majesteetiansa, maamme armollisinta Suuriruhtinasta, yksinkertaisuudessa puhutella seuraavilla alamaisilla sanoilla.
Ilolla muistelee Talonpoikaissääty niitä kalliita juhlapäiviä, joina rakastettu Ruhtinaamme Itse avasi viime valtiopäivät ja jolloin Hän myöskin armollisimmasti lupasi kutsua maan säädyt näille valtiopäiville. Tämän ruhtinaallisen sanansa on Hän nyt ruhtinaallisesti täyttänyt, ja tästä ja kaikesta siitä sanomattomasta huolesta ja helleydestä, jolla Hän aina on meidän isämaatamme suosinut, kannamme nyt Hänelle hartaimmat ja alamaisimmat kiitoksemme.
Armas isäimme maa on sitte viimeisten valtiopäiväin ollut monen kovan koettelemuksen ja ahtauden alla, ja köyhyyden ja kalliin ajan mieltä murtavilla tunteilla tulee Suomen talonpoikaissääty nyt näille valtiopäiville. Maan Jumala taivaassa elääpi vielä ja Hänen isällinen kätensä on vielä voimallisesti meidän ylitsemme ojennettuna; Häneen turvaten ja Häneltä voimia rukoillen astuu talonpoikaissääty painaviin valtiopäivätoimiinsa, palavalla sydämellä rukoillen että Hän nyt ja aina varjelisi, tukeisi ja siunaisi meidän Suuriruhtinastamme, joka niin pahana, kuin hyvänäkin päivänä, aina on meitä ja meidän kansaamme suurimmalla helleydellä holhonut.
Vuodattakoon se Korkein lahjain antaja Hänelle runsaimman armonsa ja apunsa Hänen kalliissa ja ylen painavassa kutsumuksessaan ja olkoon meidänki vähäinen maamme ja sen vähävarainen kansa alati Hänen hellimpään huomaansa suljettu!"
Kenraalikuvernööri ilmoitti sitten Säädyille ne ehdotukset ja esitykset, jotka Keisarillinen Majesteeti Armossa oli tahtonut Valtiopäiviä aljettaessa Säätyjen eteen panna; jota tarkoitusta varten Senaatori Peterson ylösluki seuraavan luettelon niistä, ensin ruotsiksi ja sitte suomeksi:
1:ksi) Valtiopäiväjärjestyksestä ja laista kuuntelijoille Säätyjen kokouksissa valtiopäiväin ollessa.
2:ksi) Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka kuuluvat virka- ja palvelusmiehille, joiden virat lakkautetaan;
3:ksi) asianomaisesta tuomioistuimesta, jossa erinäiset vapaasukuisia koskevat oikeusasiat ovat esiinotettavat;
...jne.(yhteensä 23 kohtaa)
Sittenkuin tämä oli tapahtunut ja Kenraalikuvernööri, seurattuna smoin kuin tullessankin, oli kello kortteli yli kahden lähtenyt Valtiosalista, erosivat kaikki Säädyt.
Armollisimman määräyksen mukaan:
J. Snellman.