Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus,
vedenjohdoista ja vesilaitoksista.
Annettu Helsingissä, 23 p:nä Maaliskuuta 1868.
Me Aleksander Toinen jne., teemme tiettäväksi: Suomenmaan Säätyjen alamaisesta kehoituksesta tahdomme Me, vedenjohdoista ja vesilaitoksista, armossa säätää ja määrätä seuraavalla tavalla:
Ojittamisesta.
1 §. Maanomistajaa älköön estettäkö avonaisilla tahi salaojilla vettä pois johdattamasta tiluksiltansa alempana oleviin järviin, virtoihin tahi muihin luonnollisiin vesiin, sitä suuntaa, missä ojaa, maan luonteen suhteen, keveimmin käypi johtaminen ja se myös alempana asujille tuottaa vähimmän vahingon tahi vastuksen; kuitenkaan ei saa avonaista ojaa tehdä naapurin raketun talonpaikan läpi. Jos oja johdetaan toisen yksityisen tien yli, olkoon se tahi ne, jotka ojaa käyttävät, velvolliset sen yli rakentamaan ja kunnossa pitämään sillan.
2 §. Siitä maasta, joka ojitukseen menee, olkoon alempana asujalla oikeus saada palkinto, jos kaivaminen hänelle tuottaa vahinkoa ilman mitään siihen vastaavata etua. Jos ojan havaitaan olevan hänelle todelliseksi hyödyksi oman maansa viljelemisessä tahi sen parantamiseksi, olkoon velvollinen tämän suhteen ottamaan osaa kaivamiseen ja kunnossapitämiseen.
3 §. Naapurit, jotka käyttävät yhteistä ojaa heidän yhteensattuvain tilustensa rajalla, kaivakoot ja kunnossapitäkööt kumpikin puolen ojaa. Jos naapurit tahi ylempänä asujat käyttävät yhteistä viemäriojaa, olkoon kukin velvollinen ottamaan osaa sen kaivamiseen ja kunnossapitämiseen sen edun suhteen, joka hänellä on veden poisjuoksusta.
4 §. Avoin viemärioja pitää kaivettaman kolmea kyynärää leveäksi, viittä korttelia syväksi ja puolta kyynärää pohjasta. Älköön naapuria velvoitettako osaa ottamaan suuremman ojan kaivamiseen ja kunnossapitämiseen, ellei erinomainen tarve tahi oma etunsa sitä vaadi. Pienempi viemärioja laitettakoon, jos kaikki naapurit siitä sopivat taikka useimmat heistä sitä vaativat ja oikeus on hyviksi omistanut heidän syynsä. Jos useat käyttävät salaojia, joista on yhteinen vedenvietto, pitää avoin viemärioja kaivettaman viittä kyynärää leveäksi, yhdeksän korttelia syväksi ja puolta kyynärää pohjasta. Joll´eivät kaikki käytä salaojia, sovitettakoon velvollisuus kaivaa ja kunnossapitää viemäriojaa kullakin siitä olevan hyödyn mukaan.
7 §. Maanomistaja olkoon oikeutettu viljellylle maallensa taikka syöttöhakaansa, niiden parantamiseksi, johdattamaan vettä järvestä, joesta tahi ojasta sekä pitämään vainionsa veden vallassa niin kauvan, kuin tarve sitä vaatii, jos vaan hän ei sen kautta matkaansaata vahingollista vedennousua, vahingoita kulkuväylää tahi toisen kalastusta, taikka loukkaa sitä, jolla on parempi tahi aikaisempi oikeus veden käyttämiseen. Jos tarpeelliseksi nähdään veden sisään- tahi ulosjuoksemista varten kaivaa ojaa toisen tiluksen läpi, älköön tällä olko oikeutta sitä kieltää, jos hän vahingosta, jota kaivamisesta hänelle voisi tapahtua, saa täyden korvauksen. Jos tätä varten tarvitaan tehdä sulkurakennus, on sen laittamisessa noudatettava mitä alempana vesilaitosten perustamisesta säädetään.
Valtaväylästä.
11 §. Jokaisessa kymissä, virrassa, joessa tahi salmessa on valtaväylä kaikkina aikoina pidettävä avoinna ja sulkematonna kolmanneksi osaksi veden leveydestä ja sen syvimmällä paikalla, niin ettei kulku- tahi lauttausväylää, kalan nousemista ja laskemista sekä veden tarpeellista juoksua suljeta tahi estetä.
13 §. Rannan tahi vesilaitoksen omistaja, joka todistaa olevansa laillisesti oikeutetun vettä sulkemaan muutoin, kuin ylempänä valtaväylästä on sanottu, pidettäköön tässä oikeudessansa sen suhteen säädetyillä ehdoilla.
Pienissä vesissä, joita ei sovi käyttää kulku- tahi lauttausväyliksi, ja joiden sulkeminen ei voi vaikuttaa vedennousua kenellenkään ylempänä asujalle eikä vedenpuutetta niille, jotka alempana ovat, saakoon maanomistaja pitää koko vettä suljettuna, kun vaan kalan nouseminen ja laskeminen sopivalla aukolla edistetään.
15 §. Jokainen olkoon kielletty vesijohtoon ulosheittämästä mitään, joka voi vaikuttaa vedennousua tahi vahingoittaa kulkuväylää ja kalavettä, taikka asettamasta jotakin semmoista niin lähelle rantaa, että vesi sen voipi alasviruttaa. Sahalaitoksissa ovat sahajauhot eri arkuilla tahi muulla sopivalla tavalla estettävät veteen putoamasta.
Järven tahi joen laskemisesta.
19 §. Joka vesijätön saamiseksi tahtoo vedenpintaa alentaa taikka muuhun tarkoitukseen kanavan tahi uuden vesivieton kautta johtaa vettä järvestä tahi virrasta, olkoon velvollinen noudattamaan niitä ehtoja ja sääntöjä, jotka tässä alempana määrätään.
20 §. Jos maanomistajat tahtovat laskea jotakin pienempää järveä, joka kokonansa heille kuuluu, ja jos vesi siitä voidaan johdattaa puron kautta, jossa valtaväylää 13 §:n mukaan ei tarvitse avoinna pitää, taikka muuten sillä muotoa, ettei toisen oikeutta sen kautta loukata, toimittakoot he laskemisen erinäisettä luvatta. Kuitenkin pitää, ennen kuin työ aloitetaan, ilmoitus siitä tehtämän asianomaiselle Piirikunnaninsinöörille, sen edesvastauksen uhalla, jonka 16 § määrää.
21 §. Muissa tapauksissa älköön mitään järven laskemista taikka uutta vedenjohtoa aloitettako ilman asianomaisen Kuvernöörin luvatta. Kun hakemus siitä tehdään, tulee Kuvernöörin ei ainoastansa määrätä asianymmärtävä mies katselmusta paikalla pitämään, niin kuin siitä erittäin on säädetty, vaan myöskin, sittenkuin katselmuskirja on tullut sisään, kuulutuksella antaa kaikille niille, joita asia voi koskea, tilaisuus oikeutensa valvomiseen, ja on myös erinäinen kruunun asiamies määrättävä, jos yhteinen etu siinä tulee kysymykseen. Sittenkuin asianomaista Piirikunnaninsinööriä taikka, milloin niin tarpeellista on, tie- ja vesikulkulaitosten Ylihallitusta on asiassa kuulusteltu, antakoon Kuvernööri siinä lopullisen päätöksen, josta Senaatin Talous-Osastoon saadaan tavallisessa järjestyksessä valittaa. Jos riita siitä syntyy, miten hankkeissa oleva työ sopii yhteisen tahi yksityisen laillisen oikeuden kanssa yhteen, lykättäköön asia siltä osalta ensinnä oikeuden päätettäväksi. Jos ei työtä voida toimeen saada ilman vesilaitoksen poishävittämistä tahi muuttamista, taikka ilman että toiselle kuuluvaa maata tähän tarkoitukseen täytyypi luovuttaa, pitää asian kanssa sillä tapaa meneteltämän, kuin tässä alempana 34 ja seuraavissa §§:ssä säädetään.
Vesilaitoksista, jotka estävät hyödyllistä vesijohtoa.
34 §. Kun joku vesilaitos estää kanavarakennusta, hyödyllistä järvenlaskua tahi muuta vesijohtoa, joka voi edistää maan varallisuutta ja viljelystä, pitää omistajan olla velvollisen luopumaan oikeudestansa laitokseen ja jättämään veden käyttäminen Kruunulle tahi yhteisölle ja yksityisille maanomistajille, jotka haluavat ryhtyä tämänkaltaisiin, yleiselle taloudelle hyödyllisiin yrityksiin.