Keisarillinen asetus metsästyksestä ja otuksen pyynnöstä Suomessa, annettu 10 p:nä Helmikuuta 1868.
Suomenmaan Säätyjen alamaisesta kehoituksesta tahdomme Me, metsästyksestä ja otusten pyynnöstä Suomessa, armossa säätää ja määrätä seuraavalla tavalla:
1 §. Metsästystä ja otuksen pyyntöä harjoitettakoon osaksi otuksen saamista, osaksi vahinkoeläinten ja ryöstölintujen hävittämistä varten.
2 §. Kaikki maassa olevat kesyttömät eläimet ja linnunlajit jaetaan kolmeen luokkaan, nimittäin:
a) Hyödylliset otukset, joiden säilyttäminen ja kartuttaminen on edistettävä rauhoittamisen kautta, ja joiksi luetaan: hirvi, majava, peura, jänis, joutsen, haahka, metsähanhi, metso, teiri, pyy, peltopyy, peltoraukka, jota myöskin peltokanaksi kutsutaan, kyntölintu, metsäkana eli riekko, musta kottarainen, heinäsuorsa ja muut suorsansukuun kuuluvat lajit, isokurppa ja suokukko sekä muut kuin yllämainitut lajit kanalintuja, joita mahdollisesti vastedes voi tässä maassa löytyä ja kesyttömässä tilassa sikiytyä.
b) Vahinkoeläimet ja ryöstölinnut eli karhu, susi, ilves, osma eli ahma, kettu, näätä, kotka, huuhkaja, haukka ja kalasääski, joiden hävittämistä tarkoitetaan.
c) Muut otukset, joiden rauhoittamista taikka hävittämistä ei ole erittäin säädetty.
3 §. Oikeus tässä alempana määrätyillä rajoituksilla harjoittaa metsästystä ja otuksen pyyntöä kruununsaloissa ja muulla kruunulle kuuluvalla käyttämättömällä maalla, pidätetään Keisarillisen Majesteetin säädettäväksi, ja harjoittakoot sitä erittäin määrätyssä järjestyksessä virka- ja palvelusmiehet maan metsänhoitovirastossa; mutta muutoin saa jokainen harjoittaa tätä oikeutta sillä maalla, jonka omistaja hän on.
Samanlaista etua nauttikoon myöskin kruununtalon ja puustellin haltia hallussaan olevan maatilan tiluksilla, yhteisen maan osakas samalla maalla, julkinen laitos sen alle kuuluvalla maalla, lampuoti eli arentimies sillä maalla, joka tämän asetuksen julkaisemisen jälkeen on hänelle viljeltäväksi annettu, ellei omistaja nimenomaan ole pidättänyt itselleen metsästysoikeutta, sekä kaupunki pyykitetyllä maallansa.
Jos Kuvernööri tahi Tuomari panee riidanalaisen maan kiellon alle, älkööt riitaveljekset siinä sillä aikaa käyttäkö muuta metsästysoikeutta, kuin vahinkoeläimiä varten, kuten 5 §:ssä myönnetään, ellei vapaatahtoista suostumusta siitä synny heidän keskensä.
Saaristossa, kallioilla ja luodoilla, jotka eivät kuulu minkään tilan alle, sekä ulkona aukealla merellä, olkoon muuten luvallinen metsästys toistaiseksi myönnetty jokaiselle Suomenmaan asukkaalle.
...