Huhun siivin kantautui kautta maan näinä katkerina aikoina sanoma, joka tiesi kertoa Tampereen puuvillateh- taan hyväntekeväisyystoiminnasta. Mitän erottamisia ei tapahtunut myynnin pysähtymisestä huolimatta, ei, työläismäärää vieläpä lisättiin paljon yli tarpeen. Hädänalaisten ihmisten kolkuttaessa tehtaan porttiin heidät päästettiin sisään ja heille annettiin tilaisuus ansaita elatuksensa.
... Mutta nälänhätää, joka sekin jymisten jyskytti tehtaan portteihin työläisiä säikytellen, ei päästetty sisään. Työläisillä ei ollut mitään keräämiään varastoja tai pääomia, joihin turvautua, ja he pelkäsvät tuskissaan nälkävuoden kauhuja. Mutta patruuna Nottbeck antoi yhtiön rahoittaa pelastuksen. Venäjältä ostettiin yhtiön laskuun satoja jauhomattoja, kuljetettiin yhtiön hevoskaravaanein Tampereelle ja jaettiin siellä kaikkien yhtiön palveluksessa olevien kesken erotuksetta. Vähäisin poistoin viikkotileistään saivat työläiset sitten maksaa jauho-ostonsa vähitellen.
Gustav Lindfors, Finlaysonin tehtaat Tampereella
(suom. Mika Waltari)