Katsaus Suomen taloudelliseen tilaan 1866-1870
(Lyhennelmä)
1. Väkilukusuhteet
Väkiluku laskenut vuodesta 1865 73371 hengellä lavantautien ja muiden kulkutautien vuoksi.
2. Elinkeinot
Maanviljelys
1867 pahin kato puoleentoistasataan vuoteen. Monet herrasssäätyisten tilanomistajien kokeilut maatiloillaan epäonnistuivat. (Syynä olivat lainapääoma, huono suunnittelu, luonnon olot). Pientä edistystä tapahtunut siirtymisessä vuoroviljelyyn Etelä- ja Lounaissuomessa ja kaskenpolton vähenemisessä itäsuomessa. Maanviljelys- kokousten osanotto on lisääntynyt.
Soiden ja nevojen ojitusta ja viljeltäväksi ottamista ei ole voitu harjoittaa aikaisemmassa määrin. Oulun läänissä ojitettu soita hätäaputöinä.
Vehnän, rukiin, ohran, kauran ja herneen yhteenlaskettu keskimääräinen vuosisato oli 4,5 miljoonaa tynnyriä ja perunan 2 miljoonaa tynnyriä. Katovuonna 1867 viljaa saatiin yli 2 miljoonaa tynnyriä vähemmän ja perunaa ainakin 600.000 tynnyriä vähemmän. Maanviljelijöille tämä tarkoitti noin 45 miljoonan markan menetystä. Lisäksi suuri osa viljasadosta 1867 oli kelpaamatonta niin siemeneksi kuin leipäänkään.
Pohjoisessa satojen määrät, varsinkin rukiissa, vaihtelevat enemmän kuin etelässä ilmasto-oloista ja vähemmän käytetystä maasta johtuen. Kun arvioidaan, että yksi ihminen tarvitsee vuodessa keskimäärin kaksi tynnyriä jyviä (ruis, ohra ja kaura), niin keskimääräinen tuotanto oli 1866 1,81, 1867 0,88, 1868 1,78, 1869 2,30 ja 1870 2,40 tynnyriä henkeä kohti. Kun otetaan kuitenkin huomioon, että huomattava osa jyvistä meni myös eläinten ruokkimiseen, niin edes kahtena viimeisenä vuotena ei tarve välttämättä tullut tyydytetyksi.
1866-70 Suomeen tuotiin noin 30 miljoonaa leiviskää jyviä enemmän kuin vietiin ulos. Suurin osa tuonnista tapahtui kolmena ensimmäisenä vuotena. Verrattuna edelliseen viisivuotiskauteen oli rukiin, ohran ja kauran tuonti kuitenkin vähentynyt. Todennäköisenä syynä oli varojen puute tarpeiden täyttämiseksi. Sen sijaan jauhojen tuonti oli selvästi lisääntynyt. Kauran vienti on lisääntynyt ja tulee todennäköisesti saamaan yhä suuremman merkityksen. Pääosa on viety Englantiin.
Pellavan ja hampun viljely on lisääntynyt huomattavissa määrin. Varsinkin Hämeenlinnan läänissä on tapahtunut Tampereen tehtaiden ansiosta edistystä.
Karjanhoito
Niittyjen viljely ja parempi huolehtiminen niistä on lisääntynyt edelleen samoin tarkoituksenmukaisempi karjanhoito. Katovuodet tehostivat karjanhoitoa. Eläinten lukumäärä väheni rehunpuutteen ja eläintau-tien seurauksena ja maanviljelijöiden oli pakko opetella huolehtimaan jäljelle jääneestä karjasta aikaisempaa paremmin. Samoin Pietarin radan valmistuminen helpotti karjatuotteiden vientiä ja lisäsi niiden kysyntää. Voin kysyntä Saksassa kasvoi myös selvästi.
Viisivuotiskauden aikana perustettiin joka lääniin kaksi lääninkarjakon virkaa. Samoin perustettiin Kuopion lääniin kaksi karjakkokoulua. Meijereitä on rakennettu sekä valtion että yksityisin varoin.
Hevostenkasvatukseen on kiinnitetty yhä enenevässä määrin huomiota. Turun ja Porin sekä Hämeenlinnan lääneissä ovat valtion toimenpiteet jo saaneetkin parannusta aikaan suomenhevoskannassa. Nauta- ja lammaskannan parantamiseksi on valtion kustannuksella tuotu ulkomailta siitoseläimiä eri puolille maata.
Metsänhoito
Kelvollisesti metsänhoidosta ei juurikaan voi puhua, pikemminkin metsänhaaskauksesta. Kohonnut hinta ja parantuneet kulkuvälineet ovat li-sänneet kauppaa huomattavasti. Sahojen lukumäärä varsinkin etelässä on lisääntynyt huomattavasti. Vuosittain vietyjen metsätuot- teiden arvo oli viisivuotiskautena 14-19 miljoonaa markkaa.
Metsästys ja kalastus
1868 annetun metsästyslain vaikutuksesta on hyödyllisten eläinten määrä useissa paikoissa lisääntynyt. Petoeläimistä maksetaan edelleen tapporahaa. Tärkeimmät pyyntikalat ovat silakka ja muikku.
Kalakantojen vähenemisen vuoksi on useihin kuntiin perustettu kalastusyhtiöitä valvomaan kalastusta. Samoin on sovittu syyskalastuksen rajoittamisesta ja lohensukuisten kalojen rauhoittamisesta kalasta-jien kesken eräissä pohjoisissa joissa. Kalankasvatusta on yritetty huonolla menestyksellä muutamilla aatelistiloilla.
Vuorityö
Uudet keksinnöt ja parantuneet työmenetelmät lupaavat Suomen vuoritoimelle hyvää tulevaisuutta. Noin 95% tuotannon arvosta tulee raudanvalmistuksesta. Vuorimalmien käyttö raudanvalmistukseen on kuitenkin koko ajan vähentynyt ja on yhä suuremmassa määrin siirrytty järvi- ja suomalmiin. Vasken ja tinan valmistus on koko ajan vähentynyt. Ivalo-joella on aloitettu kullanhuuhdonta.
Koti- ja käsityöt
Katovuodet lisäsivät kiinnostusta koti- ja käsityötaitojen kehittämiseen. Valtion tuella perustettiin joitakin kotiteollisuusyhtiöitä, jotka eivät kuitenkaan suuremmin menestyneet. Kuopion lääniin perustettiin kaksi kiertävän käsityönopettajan virkaa opettamaan erilaisten tarve-esineiden valmistusta.
Vapriikit, käsityötehtaat ja hantvärkit
Tuotannon arvon suhteen merkittävin ala oli pumpuli- teollisuus. Se osuus oli 31% tuotannon arvosta.
Paloviinanvalmistus
Kotitarvepoltto-oikeuden poistamisen 1865 jälkeen on luvallisten polttimoiden ja niiden tuotannon määrä hiljalleen lisääntynyt. Kotitarvepolton lakkauttaminen on vähentänyt juoppoutta maaseudulla. Salapolton määrä on myös laskenut virkavallan toimenpiteiden ansiosta. Samoin on vaikuttanut viinaveron vähentämisen aikaansaama polttimoiden hinnanalennus. Useissa kaupungeissa valitetaan että juoppous on jälleen katovuosien jälkeen lisääntynyt. Syyksi mainitaan myyntipaikkojen runsaus.
Kauppa
Kaksi kolmasosaa merenkulusta suoritetaan omilla aluksilla. Kauppalaivasto on viisivuotiskauden aikana kasvanut 102:lla aluksella. Vertai-lun vuoksi voidaan myös todeta että Suomen laivasto oli konaiskantavuudeltaan suurempi kuin Venäjän alusmääräisesti lukuisampi kauppalaivasto. Myös sisävesiliikenne on kasvanut. Laatokkaa lukuunottamatta kaikilla suurilla järvillä kulkee säännöllisiä reittejä.
Kaupunkikauppiaiden lukumäärä on huomattavsti lisääntynyt viisivuotiskauden aikana. Suurimmaksi osaksi lisäys johtuu siitä, että Haminassa ja Sortavalassa kirjoilla olevia, mutta Venäjällä asuvia kauppiaita ei 1865 laskettu mukaan.
3. Verot, rahanliike ja lainalaitokset
Rahapula oli pahimmillaan vuosina 1866, 1867 ja 1868. 1869 ja 1870 päästiin jälleen normaalille tasolle. Lainojen irtisanomiset, konkurssit ja konkurssihuutokaupat ovat myös suuresti vähentyneet vuosista 1866-68.
Suomen pankin tila on hivenen parantunut viiden vuoden aikana.
Suomen Hypoteekki-yhdistys kärsi yleisestä hädästä lainalaitoksista pahiten. Yhdistys oli myöntänyt lainoja, jotka perustuivat maatilojen arvon yliarviointiin. Katovuosien tullessa tilanne kostautui ja yhdistys joutui ottamaan tiloja haltuunsa vastineeksi maksamattomista lainoista.
Suomen Yhdyspankin merkitys on kasvanut koko ajan. Liikevaihto ja talletusten määrä on kasvanut tasaisesti.
Säästöpankkien lukumäärä on lisääntynyt vain vähän.
4. Opetustoimi, terveyden, vaivaisten ja vankien hoito
Kansakoulujen lukumäärä on kasvanut huomattavasti.
Kuppataudit ovat lisääntyneet koko maassa. Rokotettujen määrässä on tapahtunut selvää laskua kasvavan huolimattomuuden ja kylmäkiskoisuuden vuoksi.
Katovuodet osoittivat jälleen vaivaishoidon puutteet ja sen tarpeellisuuden. Irtaimen väestön osuus koko maassa on vähän yli 30%. Halu todelliseen työhön on tämän väenosan keskuudessa vähentynyt katovuosien seurauksena.
5. Uusia kulkulaitoksia ja yleisiä rakennuksia
Uusia maanteitä rakennettiin 1300-1400 virstan verran.
Riihimäen-Pietarin rata saatiin valmiiksi.