TAMMIKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Ulosveto Kuning:sen Maj:tin Armollisesta Edespanosta ja Varoituxesta yhteisille Alammaisille Valdakunnasa, Sunnuntai- ja Juhlapäiväin velvollisesta viettämisestä. Annettu Stockholmisa Raadi-Kammarisa sinä 28 päiv. Toukokuusa 1746.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Käsky, niistä Vero- ja Palkajyväin ulostekemisexi aikaa toisen perään ulostulleista Reglementeistä ja Resolutioneista, siitä 21 p. Maaliskuusa 1770.
ME ADOLPH FRIEDRICH. Jumalan Armosta, Ruossin, Göthein ja Vendein Kuningas jne. Koska Meidän eteheme on tullut, kuinga yhdesä osasa Valdakunnasta, monen, niistä Vero- ja Palkajyväin ulostekemisexi aikaa toisen perään, ulostulleista Reglementeistä ja Resolutionista, on pitänyt ottanen itzellens tilan, nautitaxens senkaltaista Säändöjä, sitä myöten kuin yxi eli toinen niistä yxipuolisexi eduxi sopi; Sentähden, ja että Meidän uskolliset Alamaisemme Veron- sekä Andaista että Ottaista, mahtavat yhdesä paikasa, ja njinmuodon ilman ymbärikäymistä ja vaivaa, saada tiedon toinen toisens velvollisudeista ja oikeudeista, olemme Me armosa hyväxi lukenet, että anda useinmainittuin Säändöin, siinä järjestyxesä kuin ne ovat ulostullet, vastudesta tämän seurasa prändättä. Stockholmisa Neuvokammarisa sinä 21 p:nä Maaliskuusa 1770.
ADOLPH FRIEDRICH.
Ulosveto Kuning:sen Maj:tin Armollisesta Selityxestä muutamain Punktein ylitze, sinä 5:nä p:nä Tammikuusa 1684. Sota- ja Maastatin Palveljoille, ulosannetusa Reglementisä, Taloin Ruokkomisestä ja nautitzemisestä jotka heille ovat palkaxi määrätyt. Annetin Stockholmisa sinä 7:nä p:nä Huhtikuusa 1685.
2. §.
(Vero- ja Kruunun Tiundijyväin uloskuljettamisesta, Lakilugun sisälle, Maanherran pitä selittämän mikä hinda oikian Markgångin jälken pitä oleman Jyväin päälle.)
Kuning:nen Maj:ti havaissepi, myös mielikarvaudella, että yxi osa Officerareita ja muita, joille Vero- ja Kruununtiundi- Jyviä palkaxi määrätty on, tygösanovat välistä Verotalonpoika pahimmasa Rekitilasa, että hänen taikka pitä kuljettaman ne samat Lakilugusa, sangen kaukaisjin ja tietämättömihin, paickohiin, joihinga usein sangen paha ja vaivaloinen Tie on, eli myös andaman Rahan niiden edestä Markgångin ylisse Läänisä, ja vieläsittengin maxaman vetopalkan siinä sivusa, jos hän tahtopi pästä senkaltaisesta raskasta ja pitkästä matkasta, sanoen senkaltaisen olevan Lain ja Tavan Kanssa sopivaisen; Mutta koska se on yxi väärä ja omantahtoinen Lain ja Kuning:sten Asetusten ulostoimitus, ja yxi, sen Köyhän Kansan sortamisexi, ylösajateldu meno ja omatahtoisus, jota ej suingan pidä sallittaman; Sentähden selittä Kuning:nen Maj:ti tämän kautta Armollisimmasti, että niinkuin Laki ja Kuning:set Asetuxet, aina senkaltaisisa asioisa pitä ymmärrettämän ja sovitettaman itse kohtuullisuuden ja mahdollisuden jälken, ja ej vähemmin kassottaman Kansan oikeuden ja parhaan, kuin Officerein ja Manpalveljain pälle, njin täyty kyllä Talonpojan tehdä yhden kahdesta, taikka kuljetta Jyvät Lakilugun sisällä, eli myös maxa ne samat rahalla; Mutta ej se ole kuitengan sanottu, että hänen pitä njitä kuljettaman yhdestä päästä toiseen, sangen kaukaisjin paikkohiin, ja njin tietämättömillä ja raskailla Teillä, että hän sjitä menestyxellänsä saapi parandamattoman ja kauhian vahingon, koska Officerari eli Maanpalvelja taita likembänä Lakilugusa saada myös njin paljon Jyväin edestä, eli Verotalonpojalta itze, joka usein tarvitze ja pitä silloin oleman njin liki, kuin joku toinen njitä lunastamaan, njiden hjinnan jälken, ja njinkuin ne Lakilugusa käyvät ja maxavat, mutta ej Officerarein ja Maanpalveljain omantahtoisen ja sopimattoman korgotuxen jälken; Sentähden pitä Guvernörin eli Maanherran, koska hän havaitze jotain senkaltaista olevan ljikkeillä, kieldämän ja estämän sitä angarammasti, ja vuotisesti, koska sitä anotan, selittämän mikä Jyväin hinda oikian Markgångin jälken pitä oleman Lakilugusa, ja sen sivusa tätä visusti muistaman, että njinkuin Tiundijyvät ulosmitatan pyhittulla Mitalla, njin pannan njiden pälle vähembi hinda, kuin Verojyväin, jotka täydellä Mitalla ulosmaxetan. Enämbätä ej mahda Officerari ja Maanpalvelja anoa eli Talonpoika anda, rangaistuxen hastolla.
Jne.
Ulosveto Kuning:sen Maj:tin Armolisesta Resolutionista Yhteisen Kansan Ruotzisa ja Suomesa Yhteisten Valitusten päälle. Annettu sinä 1:nä p:nä Elokuusa 1727.
Ulosveto, Yhteisen Kansan Yhteisten Valitusten päälle. Annettu sinä 16:nä p. Maaliskuusa 1739.
70 §.
(Vero Jyviä ej pidä kuletettaman yhdestä päästä Lakilugusa toisen, aivan kaukuisjin paikkakundin, eikä laittomalla ajalla, jälken 25 p. Helmekuusa.
Kuinga Vero-ottaja, jos hän itze tarvitze Jyväns pitä käyttämän itzens.)
Koska Kuning:sen Maj:tin vielä, ehkä mielikarvaudella havaita täyty, että yhden osan, jolla Vero ja Kruununtiundi- Jyviä palkaxi märätty on, pitä vaatinen Verotalonpoikaa raskahimmasa tilasa, kuljettamaan njitä Lakilugusa sangen kaukaisjin paikohjin; Sentähden tahto Kuning:nen Maj:ti vielä laviammalda, 2:sen §.sin jälken Kuning:sen Maj:tin Armollisesa Selityxesä sjitä 7:stä p:stä Huhtikuusa 1685, vuoden 1684 Reglementin ylitze sjitä 5:stä p:stä Tammikuusa armosa selittä, että njinkuin Laki ja Kuning:set Asetuxet aina senkaltaisista asioisa pitä ymmärrettämän ja sovitettaman isse kohtullisuden jälken, ja ej vähemmin kassottaman Kansan oikeuden ja parhan kuin Officerareitten ja Maanpalveljain päälle, njin täyty kyllä Talonpojan tehdä yhden kahdesta, taicka kuljetta Jyvät Lakilugun sisällä, eli myös maxaa ne samat rahalla: Mutta njin pitä sjinä tarcka vaari otetaman, ettei Jyviä kuljeteta yhdestä päästä toiseen Lakilugusa, aivan kaukaisjin paickohiin, tietämättömillä ja raskailla teillä, ei myöskän laittomalla ajalla, jälken 25:nen p:vän Helmekuusa, vaan pitä asjanomaisen tarkasti perään kassoman, että Veronottaja essi saada Verojyviänsä myydyxi ja kuljetetuxi Talonpojan vähimmällä vaivalla ja rasituxella. Mutta jos Veronottaja itze tarvitzis Jyviänsä, njin pitä, Talonpojan oikialla ajalla sjitä saaman tiedon, ja oikialla ajalla viemän Jyvät hänen Boställjins, jos se makaa Lakilugun sisällä, eli Lakilugusta ulkona, ainoastans 3:me eli 4:jä penikuorma Talonpojasta.
Ulosveto Kuning:sen Maj:tin Armollisesta Selityxestä, kuinga sisällejaettuin ja sisällejakamattomain Vero Jyväin ulostekemisen kanssa menetettämän pitä. Annettu sinä 8:na p:nä Tammikuusa 1748.
HELMEKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Kuning:sen Maj:tin kielto, ettei Laqueijiat, Trengit ja Gesällit saa kanda mieckoja, eikä myös sisälle korteratut ja Garnizonisa makavat Soldatit, koska ej he ole vahdin päällä ja Commenderingeisa, sinä 19 p. Lokakuusa 1719.
(Laquejiat, Trengit ja Gesällit ej sallita kanda mieckoja.)
ME ULRICA ELEONORA. Jumalan Armosta Ruossin, Göthin ja Vändin Drottningi jne. Teemme tiettäväxi, njitten usiambain aika jan perästä Laquejioilda, Trengeildä ja Gesälleildä havattuin ilkivallaisutten ja väkivallan suhten, olemma Me tukauttamisexi ja estämisexi kaikista mitä yhteistä vakuutta sortaa taidais, tarpellisexi löytäneet, säättä, ettei tästälähin Laquejoille, Trengeille ja Gesälleille pidä oleman sallittu, että kandaa jotakuta miekkaa, paitsi jos he Herrains ja Isändäins kanssa, elikkä Commenderingeisä ja sodasa, eli muutoin matkan päällä ole; Ja njin pian kuin joku tulee kaupungeihin ja siellä on ottanut majan eli korterin, pitä kaikki, olkon Maan Säädysä eli Sotaväesä palvelevaisen Personan Laquejiat ja Trengit, njin hyvin kuin Gesällit kohdastans poislaskeman miekan, ja ej kandaman sitä, ennen kuin joku matka Kaupungeista jällens eteen otetan, josta Gästgifvarin eli Perhen Isännän pitä matkustavaisia kohta sisälletulduans muistuttaman ja tiedon andaman.
Jos joku tätä kieltoa vastan rikkois ja kannais jotakuta miekkaa, sen saman pitä kohdastans ilman kaikkea estelemistä vetämän sakkoa viisikymmendä Talaria Hopiarahaa eli jos hän ej voi sakkoa maxaa kymmenellä parilla raippavitzoja, kolme lyömä joka parista rangaistaman.
(Gemenit Gardista, eli sisälle korteratut ej saa, koska ej he commenderatut ole kanda miekkaa.)
Njin pitä myös sen Herran ja Isännän joka paitsi ennen mainittuja tiloja, saldi palveljans jotakuta miekkaa kandamaan, samaan sakkoon langennut oleman; joista puoli tygötule päällekandajalle ja toinen puoli Hospitalille, joka sjinä Kaupungisa eli Paikkakunnasa on. Samalla muotoa tulevat ne ennen tätä ulos annetut Orderit tämän kansa uudistetuxi ja vahvistetuxi, ettei yxikän Gemeini Gardista eli joku njistä sisällekorteratuista Soldateista mahda uskalda useimmin miekalla käydä kuin vahdin päällä ja muutoin koska hän tulee Kuning:sen Maj:tin palveluxeen commenderatuxi, saman raippavitzain rangaistuxella, kuin ennen mainittu on.
Suremmaxi vahvudexi jne. Stockholmisa s. 19 p. Lokakuusa 1719.
ULRICA ELEONORA.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus njiden Sakotuxesta ja rangaistuxesta, Jotka Laimin lyövät tuleman saapuille Catechismuxen Kuulustelemuxen. s. 4. p. Joulukuusa 1765.
HELMEKUUSA.
Ylösluetan ainoastans niisä Kaupungeisa kusa Garnizoni maka.
Kuning:sen Maj:tin uudistettu Asetus, kuinga menetettämän pitä, koska Palveljat ja Työmiehet Manufacturi-Verkeisä Valdakunnasa Värväreildä tygöpuhutellan, sinä 25 p. Lokakuusa 1750.
(Fabriqueureillä on oikeus jällens saada njitä Fabriquein alla olevia Personeja ja Työmiehiä jotka sodanpalveluxeen taitan värvättä.)
ME FRIEDRICH. Jumalan Armosta, Ruossin, Göthin ja Vändin Kuningas jne. Teemme tiettäväxi jne. Me olemma Armosa hyväxi löytäneet, että Meidän Armollisen Asettamisemme 6 §. njisä, vuonna 1739 s. 29 p. Toukokuusa ulosannettuisa yhteisisä Manufacturi ja Käsityövapauxisamme, tämän kansa uudistaa, niin että koska joku Fabriquein alla oleva Persona eli Työmies tule Sodanpalveluxeen värvätyxi ja Fabriqueuri sen Meidän Käskyläisemme, asianomaisen Magistratin eli Kruunun Palvelian tykönä edesanda, hän silloin kohta, heidän apunsa kautta, machta Fabriquiin jällens saada saman Työmiehen, kusa se löytään, ilman pidemmätä vivytystä ja ajan ulosvetoa, koska Asia edespäin velvollisesa Oikeudesa laillisesti pitä päätettämän, jos Värväri luulee hänelläns olevan Oikeuden edespäin tygöpuhua samaa Fabriquin alla olevata Personaa eli Työmiestä: Suuremmaxi visseydexi jne. Stockholmisa Raadikamarisa sinä 25 p. Lokakuusa 1750.
FRIEDRICH.
HELMEKUUSA.
Ylösluetan ainoastans niisä Paikkakunnisa Merimaista, jotka Makavat Merenkulmalla.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus liikuttava väkivallan estämistä Valkia- ja Johto-Pååkein päälle. Annettu Stockholmisa s. 21 p. Heinäkuusa 1761.
MAALISKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Kuning:sen Maj:tin laviambi avoin Päällepano Metsän elävitten ja Linduin pyytämistä ja Ambumista vaastan, Puoli Paastosta Olovin päivähän asti; s. 18. p. Maaliskuusa 1734.
(Puoli Paastosta Olovin päivään asti, ej ole källään lupaa tappa Metsän Eläimildä, eli pyytä ja ammuta Linduja, kuin 1664 vuoden Asetuxesa, sillä ajalla ovat rauhoitetut.)
ME FRIEDRICH. Jumalan Armosta, Ruossin, Göthin ja vändin Kuningas jne. Teemme tiettäväksi jne. Että Me tämän kansa ja tämän Meidän avoimen Päällepanon voimalla, ej ainoastans laviammast aseta ja selitä, että 1664 vuoden Asetuxen seuramisexi, joka kaikisa pitä jälkeenelettämän, jonga ylitse velvollisten Kruunun Palveljain Maalla tulee peränkatsomista pitä, ej kellengän pidä oleman sallittu, Puoli Paastosta Olovin päivähän asti, tappa niitä Metsäneläviä, eli pyytää ja ambua niitä Linduja, kuin nimitetysä Asetuxesa, samalla ajalla ovat vapautetut. Mutta tahdomme Me myös tämän kautta käskeä Tullipalveljoita tarkasti peränkatsomaan, jos ennen nimitetyllä ajalla, senkaldaisia tapetuita Eläimiä ja Linduja Kaupungehin, mahdetaisin sisälletuoda, ja jos niin tapahduis, ne Tullisioilla pidättämään velvollisesti Confisquerattavaxi. Ja pitä sen, joka senkaldaisia Eläviä ja Linduja sisälle tuo, näyttämän sen Pyytömiehen, eli, jos ej hän sitä taida, itse maxaman sen päällepannun sakon. Ej kuitengan tule tämän alle ymmärrettäväxi, ne Vesilinnut, jotka njillä kuin Skereisä, eli mualla asuvat, on lupa kevällä ambua ja pyytä; ej myöskän ne Linnut ja Metsälliset, kuin Pohjaisisa Maan paikoisa on ennen Puoli Paastoa taittu saada, ja velvollisella Passilla sisälletulevat johonguun Kaupungihin, kolmen eli neljän vjikon sisällä Puoli Paaston jälken.
Suuremmaxi vahvudexi jne.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Kieldo, Peldo- ja Metsäkanain (Rapphöns) luvatoinda saalista, ambumista ja myymistä vastan, annettu s. 6. p. Marraskuusa 1772.
(Se kuin Peldo- ja Metsäkanoja ambu eli kjiniotta, njin kuin myös sekin, joka senkaltaisia Linduja myy, pitä ensimäisen kerran jokaitsen Linnun edestä vetämän sakkoa 4 Talaria Hopiaraha, toisen kerran kaxikertaisesti ja ilman sitä joka eräldä kuin hän tätä vastan rikko, sakoitettaman 40 Markkaan Hopiarahaa.)
ME GUSTAF. Jumalan Armosta, Ruossin, Göthin ja Vändin Kuningas jne. Teemme tiettäväxi, että Koska Me mielikarvaudella olemma havainneet Kuinga ne Asetuxesa sjitä 5 p. Toukokuusa 1736 määrätyt sakot Peldo- ja Metsäkanain luvatoinda saallista ja ambumista vastan, ej ole ulottuvaiset, rauhoittamaan näitä Linduja, jotka ilman sitä, kahden viimeisen aivan kovan talven alla, ovat, jos ej peräti poiskuolleet, kuitengin aivan paljon vähendyneet, joidenga lisändymisestä Me olemme sitä murhellisemmat, kuin ne Meidän Korkiammas muistos pidettäväin Edelläoliain toimituxen ja murhenpidon kautta tähän Valdakundaan ovat tulleet tuoduxi ja sioitetuxi; Sentähden olemma Me tämän kautta Armosa tahtonet säättää, että kuka ikänäns mainittuja Linduja ambu eli pyytä, ja jolla ej ole Privilegiumin jälkeen Laillisella ajalla siihen oikeutta, pitä njin hyvin kuin sekin, joka senkaldaisia Linduja myy, ensimmäisen kerran jokaitsen Linnun edestä vetämän sakkoa Neljä Talaria Hopia Rahaa, ja toisen kerran kaxikertaisesti, ja eroitettaman ammutusta, pyydyxellä käsitetystä, eli sjitä kuin hän tahdoi myydä, njin myös Pyssystä, Koirasta eli Verkosta, ja sjinä sivusa joka eräldä kuin hän tätä vastaan rikkoo, sakoitettaman Neljäänkymmeneen Markkaan Hopiarahaa, jotka Kuning:sesa Kirjoituxesa Hofrättein tygö 14 p. Maaliskuusa 1673 ovat määrätyt njille, kuin Jahtikoirain ja Verkkoin kansa luvattomasti kulkevat ymbäri, pitäin puolen näistä sakoista langeman Edesandajalle ja toisen puolen lähimmäiselle Vaivaisten Huoneelle. Suuremmaxi vahvudexi jne.
Ulosveto Kuning:sen Maj:tin Armollisesta Asetuxesta, njiden njin kutsuttuin Tartareitten eli Mustalaisten, ja Zigeunein, njin myös muun laiskan irtaimen Väen ymbärins Maata juoxemisen estämisestä, sinä 24 p. Maaliskuusa 1748.
MAALISKUUSA.
Ylösluetan ainoastans njisä Maanpaikoisa, jotka Merenrannoilla ovat.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Julistus ja Kieldo, sitä Saarimaisa tavallista Munamista, eli Vesilinnun Munain poisottamista ja hävittämistä vastan, s. 28. p. Syyskuusa 1762.
(Se joka poisotta Munia Vesilinnuisilda Saarimaisa, vetäkön ensimmäisellä kerralla sakkoa 10 T:ria Hopiarahaa ja olkon yhden Sunnuntain Jalkapuusa.)
ME ADOLPH FRIEDRICH. Jumalan Armosta Ruossin, Göthein ja Vendein Kuningas jne. Teemme tiettävexi jne. Estämisexi siitä ettei sen njin kutsutun Munamisen kautta, Merilinnut Saarimaisa peräti Mahdas hävitettä; Olemma Me, Kung:sta Armosta ja Valdakunnan Huonen Hallitaxen Huolesta, Armosa hyväxi löytänet yxivakaisesti käskeä: Ensisti: Cuca ikänänsä Asuvista, Maanviljeliöistä, Torpareista, Randalaisista ja Huonemiehistä, jotka isse poisottavat eli heidän Lapsildansa, Palkollisildansa ja tykönänsä asuvilda, poisotta andavat Munia Vesilinnuilda Saarimaisa eli muisa paikoisa, joisa Vesilinnut oleskelevat, vetäkön ensimmäisellä kerralla sackoa Kymmenen Talaria Hopiarahaa ja olkoon yhden Sunnundain Jalkapuusa Kirkon oven vieresä: Jos tämä Munaaminen tehdään vijmmein nimitetyildä, Isändäin, Emändäin eli Vanhembain tietämätä ja sallimata, olkoon heillä sacko ja rangaistus sama: Jos se tapahtu Keskikasvoisilda, kuritetaan Lain jälken ja seisokoon Jalkapuusa.
(Yläiset Personat, jotka poisottavat Vesilinduin Munia vetävät sakkoa 50 Tal. Hopiarahaa.)
Toisexi: Jos Vesilinnun Munain poisottamista pidetään Yläisildä Personilda, olkot mistä Säädystä tahdonsa, eli heidän tahdollansa ja sallimisellansa, vetäkön Viidenkymmenen Talarin Hopiarahan sackoa. Heidän palcollisistansa, ja Työmiehistä Caupungeisa ja Maalla olkoon Laki sama, kuin 1. sesä §. säätty on.
(Skepparen ja Perämiesten sakoista, jotka tätä vastan rikkovat.)
Kolmannexi: Jos Aluxen Hallissiat ja Perimiehet, jotka Saarimaisa kulkevat, eli, heidän sallimisellansa otta andavat Munia Vesilinnuilda, vetäköt sackoa, kuin 2. esa §. säätty on Jos Munaaminen tapahtu heidän kuljetettavildansa eli Passagereildä jotka ej ole Korkiasa Arvosa eli Yläiset Personat, rangaistaan, kuin 1:sä §. säätyxi löytän.
(Ryttärein, Trakunain, Sotamiesten ja Båtsmannein sakosta, jotka Vesilinduin Munia poisottavat.)
Neljännexi, Krunun Väki, Ryttärit, Dragonit, Knektit, ja Båtsmannit, maxavat sackoa, Vesilinnun Munain poisottamisesa, Kymmenellä Talarilla Hopiarahaa eli neljällä vissaparilla ja seisokoot yhden Sunnuntain Jalkapuusa; heidän lastensa kansa tehdään, kuin 1:nen §. sisällänsä pitää.
(Kuinga ne, jotka kuolettavat Linnun eli hänen Poikansa, pitä rangaistaman.)
Viidennexi: Jos joku tavataisin njin pahansisuisna, että, tämän Meidän Armollisen Kieldomme väändelemisexi, hän tahicka pesällä kuolettaa Linnun eli hänen Poikansa, elickä hukutta sen Munat ja Pesän, ja nijn muodon yhtähyvin estää Meidän Armollisen aikomuxemme, karaiskon eli kovendakon Duomari rangaistuxen, senkaldaisellen pahantapaisellen, tahicka Ruumin rangaistuxen tygöpanemisella eli vedellä ja leivällä, asianhaarain jälken: ja pitä sitä velvollisten Krunun- ja Jägeri Palveliain visusti silmällä pitämän, ettei ne Saarisa asujat, Muna-aikana, andaisi Koirain käydä irtanaisna, joilla on pahaluondo hakia ja hukutta Linnunmunia ja nijtä heickoja poikia.
Kuudennexi: Kaicki määrätty rangaistus ja sakot pannaan kaxinkertaisexi joka kerta, kuin joku löyty tätä vastan rickonexi.
(Niiden rangaistuxesta, jotka tietävät että tätä vastan on rikottu, ja sitä vaikenevat.)
Seitsemännexi: Kaicki ne, jotka taitavat tämän vahingollisen Munaamisen tietä olevan joldakulda tehdyn ja sitä vaikenevat, maxakot sackoa, niincuin he isse olisivat munanneet: jos jollakin on senkaldaisesa rikoxesa osa ja sen osotettavasti ilmoitta, olkoon ej ainoastansa vapa nuhtesta; vaan nautikon myös edesandajan osan sakoista. Jos rikos tulee Crununpalveliallen edesannetuxi eli muutoin tietyxi, ja hän ej saada sitä rickonutta rangaistuxeen, kadottakoon virkansa, tahicka ajaxi eli peräti, asianharain jälken.
(Sackoin jakamisesta.)
Kaicki tästä lähtevät sackorahat, olkot kolmia jaettavat, Edesandajan, Pitäjään Vaivaisten ja Kihlakunnan välillä.
Stockholmisa Raadikammarisa jne.